Sukututkijalle myös asuinpaikat ovat tärkeitä ja väittelyyn niiden olemassaolosta tai sijainnista osallistutaan joskus jopa paatoksella. Ymmärrän sen oikein hyvin, koska nimen lisäksi ihminen kaipaa esivanhemmistaan tai sukulaisistaan myös muuta tietoa ja tiedon oikeellisuus on aika olennaista. On astetta moniulotteisempaa tunnelmoida ja pohtia vuosisatoja sitten edesmennyttä esi-isää tai –äitiä, kun on tietoinen myös niistä maisemista, joissa he omana aikanaan ovat kulkeneet, asuneet, lapsensa kasvattaneet ja arkiset askareensa tehneet. Siksipä tartuin eteeni heitettyyn näkemyksistäni poikkeavaan esitykseen kiinni oitis takiaisen lailla. Olen ollut omien aikaisempien tutkimusteni perusteella siinä uskossa, että Sotkamon Tipasojan Liimattala on esi-isäni Reeti Korhosen asuinpaikka ja paikka tunnetaan myöhemmin nimellä Kissaniemi. Muita nimiä en tiluksille ole hoksannut. Sain pari päivää sitten kuulla, että eräässä asutushistoriaa käsittelevässä tuoreehkossa kirjassa mahdollisesti olisi esitetty erilainen näkemys. Siispä päätin tutkailla asiaa itsekin lisää.

Matkustan siis menneisyyteen aina vuoteen 1616 ja kyseisen vuoden kymmenysluetteloon. Tuona vuonna Sotkamon Tipasojaa ei ole eritelty omana kirjanaan, eikä yhtään Liimataista Sotkamosta löydy. Jatkan kaivamista myöhempiin lähteisiin ja vuoden 1637 ruodutusluettelosta eteeni putkahtaa Tipasoja ja sen ruodutetut (manttaalit mainittu ensin): ¼ Peer Henrikinpoika Heiskanen ikä 43, ½ Eskil Eskilinpoika Heiskanen ikä 23, 1/3 Jöran Viitalainen ikä 40 ja uudisasukkaina Erik Liimatta, rampa sekä Thomas Liimatta, edellisen veli, ikä 20. Liimataiset ovat siis saapuneet Tipasojalle noin 1635- 37, koska aiemmista lähteistä heitä ei löydy.

Screen Shot 11-24-15 at 02.38 PM
Kuvassa vuoden 1640 ruodutusluettelosta osa Tipasojan kylän ruoduista. Thomas Liimatta 1/4 manttaalilla, ikä 23 vuotta

Vuoden 1641 henkikirjassa Tipasojan Liimattalassa asuu Anders Liimatta puolisonsa kanssa. Puolison nimeä ei mainita. Jos molemmat pojat ovat edelleen ruodutettuja, ei heistä tarvitse maksaa henkiveroa, eikä heitä siksi henkikirjassa ole mainittu. Vuoden 1640 ruodutusluettelossa mainitaan Liimatoista vain Thomas manttaalilla ¼ ja ikänä 23. Erik on joko kuollut tai rampautensa vuoksi poistettu ruodutetuista. Oletan Andersin olevan poikien isän. Vuoden 1650 savuluettelo kertoo Tipasojalla asuvan seuraavien henkilöiden; Anders Laatikainen, Peer Heiskanen, Henrik Hatsonen, Thomas Liimatta, Bengt Okkonen, Thomas Erikinpoika (oma kommenttini: Klemetti), Jöran Viitalainen ja Henrik Heiskanen. Vuoden 1650 kirjan henkilöt pysyvät samoina mutta lisäksi mainitaan Måns Karvonen.

Kainuun ensimmäiset kartat ovat peräisin 1600- luvun puolesta välistä eli suurin piirtein ajalta, jolloin ensimmäiset Liimatat Tipasojan Liimattalaan saapuivat. Ensimmäisissä kartoissa ei talonnimiä ole mainittu mutta talojen paikkoja karttoihin on jo merkitty. Kahdesta Claes Claessonin noin 1650 piirtämästä kartasta löytyy taloa merkitsevä pallero Tipasjärven rannalta.

Screen Shot 11-24-15 at 03.20 PM
Claes Claessonin kartta n.1650. Tipasjärven rannalla oleva pallo merkitsee taloa, jonka ainoana Tipasjärven asumuksena oletan olevan Liimattala. Järvi on kovin suikulaisen muotoinen mutta todellisuudessa palleron kohdalla on niemi, joka saa myöhemmin nimen Olkiniemi.
Screen Shot 11-24-15 at 03.19 PM
Toinen Claes Claessonin kartta samalta ajalta.
Screen Shot 11-24-15 at 02.13 PM
Vuodelta 1845, Herman Hälströmin piirtämä kartta. Kartassa Tipasjärven luoteisrannalla Olkiniemessä Liimattala ja etelässä karttaan on kirjattu selvästi talo nimeltä Arvola. Arvola- nimistä taloa ei kuitenkaan rippi- tai muissa kirjoissa ole mainittu.
Screen Shot 11-24-15 at 04.03 PM
Tuntemattomalta vuodelta olevassa kartassa talot sijaitsevat suunnilleen nykykarttojen paikoilla mutta kartan huonokuntoisuuden vuoksi Tipasjärven luoteisrannan taloja ei saa selville. Liimattala Tipasjärven etelärannalla.

Sotkamon ensimmäinen rippikirja kirjoitettiin alkaen vuodesta 1683 ja on muuten koko Suomen mittakaavassa varhaisimpia kirjoitettuja rippikirjoja, koska vasta vuoden 1686 säädetty kirkkolaki velvoitti kirjaamaan seurakuntalaisten tiedot muistiin. Toki jotkut valveutuneet seurakunnat olivat aloittaneet rekisterin pidon jo piispa Gezeliuksen papeille vuonna 1665 osoittaman kiertokirjeen jälkeen. Tuossa Sotkamon ensimmäisessä rippikirjassa on mainittu kylien niminä nykyisen Sotkamon osalta vain Turunkorva (myöh. Nuasjärvi), Jormas, Ylisotkamo ja Alasotkamo. Nykyisen Kuhmon kylät siihen lisäksi. Tipasojan asukkaat kuuluvat tuossa rippikirjassa Ylisotkamon kylään. Thomas Liimatta asuu perheineen edelleenkin entisillä asuinsijoilla.

Screen Shot 11-24-15 at 04.13 PM

Screen Shot 11-24-15 at 04.13 PM 001
Sotkamon 1683-88 rippikirjasta.

Seuraava rippikirja alkaa vuodesta 1698 ja Ylisotkamo kylän lopussa luetellaan Tipasojan alueen asukkaat, tosin ilman kylän nimeä mutta vertaamalla henkikirjaan, jossa kylien ja talojen nimet on kirjattu, voidaan todeta, että Tipasojan Liimattalassa asuu Erik Thomasinpoika Liimatta puolisonsa Anna Rikotaren kanssa. Ikäväkseni täytyy myös todeta kirjan monella muullakin sivulla toistuva tosiasia, että Erik, puoliso Anna sekä perheen 5 lasta, kolme poikaa ja kaksi tytärtä, kuolevat suurten kuolonvuosien jälkimainingeissa vuosien 1699 ja 1711 välillä. Liimattala autioitui kokonaan.

Jo vuonna 1711 autiotaloksi henkikirjassa eli läänintilikirjassa ilmoitettuun taloon tulee uutena asukkaana sotilas Peer Karppanen puolisonsa Brita Laatikaisen kanssa. Vuoden 1728 rippikirjassa Liimattalaa asuu edelleen Peer Karppanen, puoliso Brita ja kolme lasta. Itse talo mainitaan autioksi. Tämä johtunee siitä, että Peerillä ei ole sukuyhteyttä talon omistaneisiin Liimatoihin ja hän on sotilaana saanut tilan vain asuttavakseen, ei omistukseensa. Tipasoja mainitaan 1728 alkavassa rippikirjassa omana kylänään ja taloina mainitaan: Heiskilä (asukas Tervo), Clemettilän kaksi taloa (asukkaat molemmissa Klemettejä), Tervola (asukas Tervo), Liimattala, Piippola (asukas Liuski), Leinola (asukas Parviainen) ja Härmälä (asukas Ärväs). Lisäksi torppareina mainitaan Piipponen, Tervo ja Partanen.

Vuoden 1750 ja 1757 rippikirjoihin taloille on annettu myös numerot. Tipasojan talot isäntineen ovat. 1 Heiskala – Tervo, 2 Tervola – Tervo, 3 Klemettilä – Klemettinen, 4 Klemettilä – Klemettinen, 5 Piippola – Määttä, 6 Leinola – vuonna 1657 isäntänä Piirainen, 7 Leinola (lisätään kirjaa 1757) – Liuski, 8 Liimattala – Pekonen, 9 Tervola (lisätään kirjaan 1757) – Tervo, 10 Härmälä – 1757 isäntänä Johan Karppinen, 11 Laatikkala – Tervo, 12 Valkola – Partanen, 13 ei nimeä eikä asukkaita, 14 Ärväälä – autio. Liimattalan omistaa siis vuonna 1750 Pehr Pesonen puolisonsa Walborg Andotaren kanssa. Walborg lienee leski ja hänellä on aikaisemmasta aviosta lapsia, koska vuonna 1757 Liimattalaa isännöi Johan Kekkonen puolisonaan Lisa Rautio, joka ilmoitetaan edellisessä rippikirjassa Pehr Pekosen vaimon tyttäreksi ja vuoden 1757 kirjassa Pehr Pekonen on merkitty Johan Kekkosen apeksi. Tipasojan kylän taloista osa esim. Valkola, kirjataan seuraavissa kirjoissa Ylisotkamon kylään. Kylien rajat lienevät tuohon aikaan olleet hieman häilyväiset.

Tutkaillessani rippikirjan 1757 Tipasojan torppariluetteloa, löydän sieltä tutun nimen: Thomas Liimatta. Thomas on syntynyt vuonna 1691. Kirjassa hänellä on jo perhettä mutta sitä, minkä talon torppariksi hän on tullut, ei tuosta rippikirjasta voi selvittää. Rippikirjoja lisää kaivaessani löydän Thomasin Katermasta Marcus Liimatan poikana. Sitä, ovatko kyseiset Katerman Liimatat sukua Liimattalassa asuneille Liimatoille, en ole selvittänyt. Vanhoissa kartoissa on merkitty Katerman kylään tuolloin kuuluneen Vepsäjärven rannalle talo nimeltä Liimattala. 1600- luvulla Katerman henkikirjaan ilmestyykin Peer Liimatta. On mahdollista, että kyseessä on juuri tuo Vepsäjärven rannalla olevan Liimattalan isäntä ja on myös paljon mahdollista, että Liimattalojen isännät ovat keskenään sukua ja tulleet Sotkamon puolelle Pohjois-Savosta tai Pohjois- Karjalasta.

Rippikirjassa 1765 – 72 Liimattalaa isännöi Pehr Pekosen Walborg- tyttären mies Anders Laitinen. Tuossa rippikirjassa Tipasojalle perustetaan kolme uutta tilaa: Hautajärvi, Jouhkimo ja Nurminiemi. Kirjassa 1673- 78 vanha isäntä Pehr Pekonen palaa isännäksi, koska Anders Laitinen on kuollut. Vuosien 1780- 86 kirjaan ilmestyy iso liuta uusia taloja. Aikaisempien kirjojen torpparit ovat perustaneet uusia tiluksia ja osa aiemmista taloista on jaettu uusiksi tiloiksi. Uusia talonnimiä kirjassa Tipasojan kylällä ovat: Kilpelä, Nurmi, Herttua, Karvola, Vetelä, Kurikka (myöh. Sumsan kylää), Vanha Hankavaara, Isonurmi, Kourulehto, Haapa, Rajala, Kuoretvaara, Pahkama, Saunalehto, Huuhkaja ja Hakkarala. Liimattalan isäntänä on isänsä kuoleman jälkeen Pehr Pehrinpoika Pekonen. Pehr Pehrinpoika Pekonen kuolee 1791 ja tilaa jää isännöimään hänen leskensä Gertrud Kärnä lapsineen. Gertrudin isännyys tai emännyys päättyy hänen kuolemaansa 1808 ja hänen lapsensa muuttavat Liimattalasta pois avion tms. kautta.

Vuoden 1807-14 rippikirjassa Liimattalan torpparina mainitaan Anders Klemettinen. Tipasojan taloluku kasvaa kohisten. Vuoden 1801- 06 kirjaa uusina taloina ilmestyy: Teponniemi, Partala, Nuolivaara ja Kovasinvaara. Vuosien 1807-14 kirjaan taloja tulee lisää: Haukka, Nälkäsalmi, Hietavaara, Kontinvaara, Pajuvaara, Välivaara ja Kuohuvaara.

Vuonna 1815 Liimattalan isäntänä on Sven Nyman ja Anders Klemettinen jatkaa torpparina. Uusina tiloina mainitaan: Kontinvaara, Tervola, Olcko, Jalkavaara, Klemola, Nurmi, Näsäsenniemi ja Mujukonvaara. Vuosien 1824- 32 kirjassa Liimattalan isännyyttä jatkaa Sven Nyman ja torpparina Svenin vävy Henrik Kärnä. Sven Nymanin isännyys päättyy noin 1840 hänen kuolemaansa ja isännyyttä jatkaa hetken hänen vävynsä Olof Huusko. Tässä vaiheessa eli Huuskon tullessa Liimattalaan, karttojen mukaan Liimattalan paikka vaihtuu Olkiniemestä Tipasjärven etelärannalle eli Olof Huusko muuttaisi talosta toiseen vieden mukanaan talon nimen ja numeron. Erään kylähistoriakirjan mukaan Tipasjärven etelärannalla ollut talo olisi aiemmin ollut nro 9 Tervola ja nro 9 Tervola olisi nimenä ja numero muuttanut aikaisemman asukkaan Tervon mukana toiseen paikkaan. Tervola 9 kohtaloa en kuitenkaan ole tarkistanut, tilana se kuitenkin on huomattavasti nuorempi kuin alkuperäinen Liimattala. Kokemukseni mukaan rippikirjoissa mainittujen talojen nimet ja numerot eivät ole muuttaneet paikkaan asukkaiden mukana mutta näin ilmeisesti käy Liimattala nro 8 tapauksessa. Muuta selitystä en ainakaan karttamerkinnöille keksi. Huusko kuitenkin muuttaa Alasotkamoon 1847 ja hänen isännyyttään tulee jatkamaan Lars Korhonen puolisonsa Carin Tervon kanssa.

Lars oli syntynyt Nuasjärven kylän Immolan talossa. Naimisiin mentyään nuoripari asui jonkin aikaa Ylisotkamon Härmälässä, sitten Tipasojan Kuoretvaarassa ja siirtyivät sitten Liimattalaan. Carin oli syntynyt Tipasoja 9 Tervolassa mutta perhe muutti talosta pois isä Pehrin kuoltua 1732. Korhosten isännyys jatkui Larsin kuoleman 1856 jälkeen hänen poikansa Fredrikin toimesta. Vuoden 1841- 47 kirjassa talon nimenä mainitaan Liimattalan lisäksi sukuissa Kissaniemi.

Screen Shot 11-24-15 at 04.33 PM

Seuraavissa kirjoissa Liimattala on talon nimenä. Vuosien 1866 -75 kirjassa talon numerona alusta alkaen ollut 8 muuttuu numeroon 9. Lähes kaikkien Sotkamon talojen numeroita muutetaan. Tämä ei siis tarkoita sitä, että talo muuttuisi joksikin muuksi. Talojen numerointi vain muuttuu ilmeisesti isojaon myötä. Seuraavassa eli 1876 alkavassa kirjassa taloa isännöi Johan Djupström eli Korhosten isännyys Liimattalassa on päättynyt ja samalla talon nimeksi muuttuu Kissaniemi.

Tipasoja 22 Piiraalaan ilmestyy nimeltä mainittuna Alatalon torppa noin 1890. Tuolloin torpassa asui Jaakko Mustonen perheineen. Torppa muuntui tilaksi ilmeisesti isojaon yhteydessä. 1900- luvun alussa Alataloa tuli isännöimään Fredrik eli Reeti Korhosen poika Kalle Reeti Korhonen puolisonsa Elsa Seppäsen kanssa. Kalle Reeti on isoisoisäni ja Korhosten aika Alatalon isäntinä alkoi siis reilu 100 vuotta sitten ja jatkuu edelleen.

Mielenkiintoisesti langat ovat sotkeentuneet toisiinsa. Tipasojan Piiraalassa asui Piiraisten suku ja isäni äiti on syntynyt siellä. Äitini kotitalo Alatalo on lohkaistu Piiraalaan maista.

Tehtyäni tämän tutkailun, joudun muuttamaan aikaisempaa käsitystäni Liimattalan historiasta ja perustan nyt näkemykseni puhtaasti karttalähteisiin, koska muista lähteistä tilan paikkaa en pysty jäljittämään. ”Vanha” Liimattala Olkiniemessä on yksi Tipasojan vanhimmista asuinpaikoista, Liimattalan myöhempi sijainti nykyisen Kissaniemen paikalla on huomattavasti uudempi asuinpaikka. ja on sama kuin Kissaniemenä nykyisin tunnettu tila. Sotkamon historia- kirjassa (Laulumaa, Wilmi, 1997, s.127) sanotaan 1600- luvun puolivälissä Tipasojan asutuksen keskittyneen Räätäjärven, Herttuajärven ja Hietajärven muodostamaan kolmioon ja että etäämmällä Tipasojan perukassa asuttiin Ison Tipasjärven rannalla Kissaniemessä. Minun mielestäni Tipasojan vanhimmat asuinpaikat eivät siis kuitenkaan ole olleet Kissaniemessä vaan Olkiniemessä hieman pohjoisempana. Lisäksi Kissaniemeä ei lähteissä mainita ennen 1840- lukua.

Liimattalalla on parhaimmillaan ollut useitakin torppia, jotka on sitten lohkaistu omiksi tiloikseen. Liimattalan maista tulkitsen lohkaistun ainakin Olkiniemen, Suomenniemen, Sauna-ahon ja Särkkälän tilat. Mahdollisesti muita jo aiemmin.

59 kommenttia artikkeliin ”Sotkamon Tipasojan Liimattalan isännistä”

      1. Kiitti, hauskaa tietää, btw tiedätkö mikä on Tipasoja talo n:ro 20… missä on listattu noita talon/tilaa numeroita / nimiä Ylä/alasotkamon kylillä…?

        Tykkää

  11. Ylisotkamossa on ollut 2 kpl Wilmilää.

    22 Wilmilä on muutettu isojaossa 25 Perätaloksi ja nyt se löytyy Peritalo -nimellä Sipisten Perikylältä noin 25 km kirkosta pohjoiseen Ristijärventien kupeelta. Vanhin rekisterinumero on ollut 28, sillä Ylisotkamolla numeroita on vaihdettu kahdesti!

    Toinen Wilmilä on ollut nykyinen Palomäki.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaus

  12. Kiitos Kari kommentista. Minullakaan ei olisi ollut valmista tietoa Wilmilän nimen muutoksesta. Vuonna 1807 Ylisotkamon Wilmilää asui Matts Määttä puolisonsa Lisa Mähösen kanssa.

    Tykkää

    Vastaus

  16. Hei ! Kysyisin,,,,,missä ja mikä on ollut Ylisotkamo 12 v. 1828 ,,,,ja mikä suku asui siinä ?
    sekä Tipasoja 27 ,,,v .1890
    t, A. Kumpulainen

    Tykkää

    Vastaus

    1. Ylisotkamo 12 on ollut Heikkilä vuonna 1828 ja siellä asui kihlakunnan lautamieheksi mainittu Esaias Heikkinen s.9.9.1768 perheineen. Heikkilän sijanti minun täytyy tarkistaa kartoista, ulkoa en muista. Tipasoja 27 on vuonna 1890 ollut nimeltään Huuhkaja ja siellä on asunut Matti Heikki Huusko s.13.12.1828 vaimonsa Mariia Lovisa Karppasen sekä lastensa kanssa.

      Tykkää

      Vastaus

      1. HEI ! Kiiitos vastauksesta ! Mutta tarkentaisin vielä tuota Tipasoja 27…onko Huuhkala ,,,vai ,,,Huuhkaja ?
        t A.Kumpulainen

        Tykkää

      2. Ylisotkamo 12 on ollut tuolloin nykyinen Tervajärven talo eli se, missä on nyt talomuseo. Isojaon jälkeen Tervajärven numero on ollut 13 ja 12 kuulunut nykyiselle Sapsorannan Vantatalolle, joka oli aikaisemmin nimeltään Piippola.

        Numerot ovat vaihtuneet tietääkseni kolme kertaa historian aikana Ylisotkamon kohdalla johtuen mm. kylärajamuutoksista. Tipaksen taloja oli alkuun Ylisotkamon luetteloissa.

        Tipasoja 27 on mielenkiintoinen tapaus: ensiksi se oli Pahkaman talon numero, mutta isojaon jälkeen tosiaan Huuhkajan numero. Pahkama autioitui, maat liitettiin toiseen taloon ja paikalla ei ole enää merkkiäkään talon paikasta. Pahkama on sijainnut Lontan entisen koulun eli nykyisen Hiidentorpan läheisyydessä.

        Tykkää

  20. MISSÄ ON OLLUT YLISOTKAMO 12 ja 13 VALKOLA
    1819 s. Korhonen – k. 1895, vaimo k. 1906 Ylisotkamo 12 ja 13 Valkola,Smo, Oulu, Fin

    Tykkää

    Vastaus

  22. En ole kyllä Ylisotkamon Valkolalla nähnyt moisia numeroita? Valkola on numerolla 53. Valkola sijaitsee edelleenkin Riekinrannalla eli Sotkamosta eteläpuolentietä Kuhmon suuntaan noin 5 km. Ja jos kyseessä on Valkolan M.Korhonen, on hän syntynyt 31.3.1818 vaikka rippikirjoissa on merkitty syntymäpäiväksi 1.4.1818.

    Tykkää

    Vastaus

    1. GOOGLEEN HAKU Korhonen Matti ja Helena os. Sirviö tulee yllä olevat tiedot,
      ja kun laittaa hakuun Valkola 53 tulee Ylisotkamo 53 Partala onko kyseessä eri paikka kuin Riekinrannan Valkola

      Tykkää

      Vastaus

      1. Olen pahoillani Merja mutta googlella ja oikealla sukututkimuksella ei ole hirmuisesti tekemistä keskenään. En siis vertaile tietojani niihin, katson tietoni alkuperäislähteistä, tässä tapauksessa rippikirjoista. Matti Korhonen s.31.3.1818 ja Helena Sirviö s.16.12.1819 asuivat Ylisotkamo 53 Valkolassa, Partala on minulle ihan outo.

        Tykkää

  23. Ylisotkamo 53 Valkola oli alkujaan Tipasoja 12 Valkola.

    Tämä on yksi niitä taloja, joiden sijainti lienee muuttunut myös fyysisesti. Taloja vietiin muuallakin eri kyliin, jopa eri paikkakunnille / lääneihin. Pohjois-Karjalan puolelta vietiin esim. Savon puolelle! Hyvin havainnollinen kartta asiasta löytyy esim. Pohjois-Karjalan Historia teoksen kolmannen osan yhteydestä.

    Selvyyden vuoksi koko Valkolan numeroketju historian saatossa: Tipasoja 12 Valkola (Walkola) – Ylisotkamo 58 Walkola – Ylisotkamo 52 Valkola – Ylisotkamo 53 Valkola!

    Mielenkiintoista on Valkolan yhteydestä sekin, että alkujaan 59 Partala, esiintyy sittemmin 53 Partalana ja lopuksi eli isojaon jälkeen 54 Aholana.

    Missäs nämä sitten sijaitsevat? Ahola eli vanha Partala on nykyään autio ja sijoittuu heti Kuhmon eteläpuolen tien varteen ensimmäisenä Riekinrannan talon paikoista – se peltoaukea järven puolella, jonka kunta antoi vaihtokaupassa Makkosille. Partalan maat ulottuivat muuten aikoinaan Kuninkaanniemen puolellekkin.

    Valkola on sitten seurava vanha talo kivinavetoineen tien varressa Kuhmoon päin. Komea talo yhä.

    Tykkää

    Vastaus

  24. Hieman alkutietoa Walkolan tilan asukkaista.

    Tipasoja 12 Walkolan ensimmäiset tiedetyt asukkaat olivat 1600-luvun lopulta Jaakko Walkonen k. 1705 perheineen. Jaakko oli asunut 1670-luvulla Ylisotkamon Riikonojalla, mikä lienee ollut nykyinen seudun Riekinpuro. Hänen poikansa Klaus Walkonen jatkoi sukua kuollen jo 1711 puolisonaan Margareta M. Parviatar k. 1711. Walkosista siis nimi tilalle.
    Jossain vaiheessa tila muuttui Ylisotkamon henkikirjoituspiiriin ja rekisterinumerot vaihtuivat YS 52-53 tai sinne päin. Talon paikka lienee vaihtunut rannemmalle tien yläpuolisilta kankailta, missä on ollut useita torppiakin. Walkolassa on asunut samaa sukua jo yli 300 vuotta.

    Seuraavana Walkolassa tytär Anna Klausintytär Walkonen s. 1689 avioitui Matti Matinpoika Partasen s.n.1690 kanssa pariskunnan asuessa siis edelleen Walkolassa. Heillä ainakin pojat Matti ( n. 1709 – 25.12.1784 kuollessan 75v. ) ja Klaus s.1709. Ehkä kaksosia?

    Matti-pojan (1709?) 1.pso oli Margareta Anderst.Lämsätär (1704-n. 1742 Valkolan Purnussa?) > tytär Margetha (1738-1791) pso Lars Tervo Tipas 9.
    2.Matin pso Walborg Johanint. Määttä YS 33, vih. 1744 , k.1781.
    Heillä lapset Magdalena Matintytär Partanen (1744-1791) pso Anders Erici Klemettinen (1742) Tipas 3>Tipas 9.
    Mathias Matinpoika Partanen (1746-1791) s. YS 8 Määttälässä, uudisasukas YS33 Alajärvi.

    Walkolassa suku jatkui Klaus Matinpoika Partasesta s. n.1709-11.5.1791 puolisonaan Susanna Johanint. Hurskatar k.1791 ilm. punatautiin. Heillä oli ainakin 10 lasta, joista ainakin 3 poikaa perheineen asuivat Walkolassa.

    1. poika Klaus Klausinp. Partanen (1742-1823) pso Lisa Hannuntytär Liuski Tipakselta (1748-1808)
    Heillä 5 lasta ,joista 3 tytärtä jäi eloon.

    Walkolassa jatkoi Carin Klausintytär (1776-1832) pso Pehr Johaninpoika Korhonen (1774- ) AS 3 Korhola Vihtamo, vävyksi, isännäksi 1807.
    Heidän jälkipolviaan ovat kaikki Walkolan Korhosiin kuuluvat. Valkola jaettiin veljesten kesken rakentamalla 1900-luvun alulla uudet pirtit talon molempiin päihin nimeten Juusolaksi ja Valkolaksi. Valkolassa jatkaa edelleen Korhoset ja Juusolassa vävyjen kautta Hakkarainen, Komulainen jne. ( Pitkä punainen talo kivinavettoineen). Ilmeisesti Valkolaa kutsuttiin myös Partalaksi Partasten aikana ja Perttulaksi Pehr Korhosen aikana. Virallisesti olivat Valkolaa. Ylismo 54 Partala on samalla pellolla rajanaapurina, joten varmaankin osa Valkolan Partasten 1700-luvun lopun suuresta n. 25 hengen perheestä asui tuossa myöh. Aholaksi muutetussa Partalassa? Osan muuttaessa Tipas 34 Partalaan.

    Klausin ( 1742-1823) tyttäret: Susanna Klausint. Partanen ( 1779-) pso Henric Heikkinen ( 1789)
    Elisabet ( Lisa) (1781-1833) 1. pso Lars Larsinp. Korhonen (1776-1810) muutivat Valkolasta n. 1800 Tipas 34 Partala, Lisan 2.pso Matti Heikinp. Heikkinen (1787 ) vih. 1812. Tipas 29 Huuhkaja, ( 1815-23), aakkoset, Tipas 32 Teponniemi (1824-32), > poika Fredrik Matinpoika Heikkinen (1818-1880) pso Walpuri Okkonen (1882) YS 40 Waldala > AS19 Koistila> AS19 Riihilehto.

    2. Matti Klausinpoika Partanen (1751-1808) pso Lisa Laurint. Heikitär (1755). Heilä 11 lasta, joista 10 syntyi Walkolassa, vain nuorin Tipas 34 Partalassa, jonne perhe muutti n. 1800. Heidän Susanna-tyttären s. 1781 1.pso oli Matti Johnp. Partanen Tipas 28 Sauna-ahossa. 2.pso Johan Karhu. Susannan ja 2.pson pojan Mathias Karhun s. 1825 ja pso Elsa Caisa Piipposen s. 1826 jälkipolvia asuu mm. Tanskassa.

    3. Olaus Klausinpoika Partanen ( 1759-1832) 1.pso Maria Siegft. Ketutar k. 1791 Valkolassa, 3 lasta Walkolassa. 2.pso leski Brita John, Erotar( 1766-1806) YS 47 Autiomäki) 3 lasta. ( Asuivat myös YS Waldala, Sydänmaa, YS47 Autiomäki.)Olaus kuoli Sydänmaalla.

    Klaus Matinpojan (1709) tytäristä Anna s. 1747 avioitui Henrik Klemettisen (1749) kanssa asuen YS14 Määttälä.
    Susanna 81756-1809) pso Stephan Erici Klemettinen Tipasoja 4.

    Tässä minun tietojani Walkos-ja Partas-sukujeni menneisyydestä. Saa poistaa tarvittaessa.

    Tykkää

    Vastaus

  25. Mainiota Kaarina, Walkolan Partas/Walkonen yhteydet Tipas 9 Larsin puolison Margareta-esiäidin kautta iskee suoraan omaan sukujuontooni!

    Tykkää

    Vastaus

    1. Kiva tietää tuonkin Partas-sukuhaaran jatkuvuudesta ja sinunkin ahkerasta osastasi siinä. Mikäli sinua tai muita kiinnostaa, niin kerron vielä tässä Jaanan mukavilla sukusivuilla, että Jacob Walkosen 1.pso oli Anna Hatajatar ja 2.pso Christin Hurskatar k. 1709. Kumpi lienee Klaus-pojan mamma? – Partasten esi-isän otaksutaan ( muutakaan ei kai ole löydetty) olleen Matts Påhlinpoika Partanen s.n. 1650-60 ja psona Birgitta Kumpulainen vih. Ylivieksillä 1689. Lapsina Pielisjärven kastetuissa 1690 kaksoispojat Matts ja Påhl Ylivieksillä.sekä ehkä Anders kast. 27.3.1692.Ylivieksillä.
      – Matti Partasen ja Anna Walkosen kanssa Valkolassa asui myös Påhl-veli. Påhlin kerrotaan erään tarinan mukaan olleen se sotilas tai sanansaattaja joka osallistui isovihan aikaiseen hitaaseen tiedonvälitykseen nukkuen liian kauan tipakselaisen pirtissä rosvojoukon ratsastaessa jo Kajaania kohti. Tarua tai totta?
      Valkolan tiloilla on metsämaita Pieni Kiimasjärven rannoilla Kuninkaanniemen seutuvilla ja paikan nimenä on edelleenkin Valkolankangas. Vappu-mummoni ja ukkini Ivar Hakkarainen myivät vanhan asumapaikan eli Leppälahden talon/torpan maita 1930-luvulla. Valkolan porukat omistivat myös osan Piippola 9 Sapsonrannalla. On nyk.Välitalona samoilla Korhosilla.
      – Valkolaan vävyksi tullut Pehr Korhosen äiti oli Magdalena Kananen s. 1750, jonka äiti oli Carin Johanintytär Lukkari s. 1710 Laatikkalassa psonaan Pehr Kananen asustaen nyk. Vaarankylän Kanalassa. – Carinin isä oli siis Johan Johaninpoika Lukkari s. 1674 ja äiti 1.pso Carin Danielintytär Sopanen isänään Daniel Sopanen nyk. Sopalasta.ja Catharina Andersintytär Cajanus äitinään sillan toiselta puolen.

      Tykkää

      Vastaus

      1. Kiitoksia lisäinfosta.
        Lisäyksenä tuohon Påhlin tiedonvälityskeikkaan, että taisi mennä ryypiskelyksi Hietasenrannan Tervolassa (myöh. Vanhapaikka) Heikki Tervon kanssa, mikä tarina on eri lähteissä, vaan mikä lie totuus…no esi-isäni Lars Larsinpojan Räätäniemen uudistalosta kävikin kyllä sitten kalpaten juuri rappareiden riehuessa 1713.

        Tykkää

      2. Katselin hieman noita Partasen varhaisia polvia ja oletan Walkolan Matts Partasen olevan syntyisin Jormaskylän Partasia isänään Matts Mattsinpoika Partasen ja äitinään Lucia Ollikaisen. Tämä perhe on Jormaskylällä jo aikaa ennen mainitsemiasi Ylivieksin Partasia. Ajallisestikaan Ylivieksin Matts ei passaa Walkolan Mattsiksi, koska on syntynyt hieman liian myöhään.

        Tykkää

  26. Kiitos Kaarina kirjoituksesta! Tuo Partasen osallisuus isonvihan ongelmiin olisi hauska todentaa 🙂 Mutta jo tarinakin on mielenkiintoinen. Klaus Walkosen äiti on tuo Jacobin ensimmäinen puoliso eli Anna Hataja/Haataja. Hän kuolee 1690-luvun lopulla ja toisen puolison eli Chirstin Hurskaisen kanssa Jacob ehtii olla naimisissa vain muutaman vuoden, koska kuolee 1705. En ole kaivanut noita Partasia joka sukuhaarasta varhaisimpaan saakka mutta Peer Staffaninpoika Partanen s.noin 1635 minulta ainakin löytyy. Hän asusteli Jormaskylällä.

    Tykkää

    Vastaus

    2. Kiitos tiedoistasi. Eipä ole Walkosen reittiä tiedossa. Sinähän olet taituri niin kaiveleppa asiaa mikäli löytäisit jotakin. Ehkä Muhokselta päin ylä-Kainuun kautta tai sitten suoraan Savosta. Samoihin aikoihin oli seudulla vuokraviljelijöinä Esaias Kärnä ja Tipasojalla Olli Karvonen. Kainuun historia I ( s. 424) käräjillä 1684-86 on uudisasukkaiksi hyväksyttyjen luettelossa Tipasojalta Klaus Walkonen Riikonoja , Antti Laatikainen
      Saianlahti, Olavi Moisanen Sipisjärveltä ja Olavi Kärnä Rykonojalta.

      Ilmeiseti Klausin veli tai muu sukulainen oli sotilas Henrich Walkonen pso Anna M. Puhakatar. Annan isä oli ehkä Mads Puhacka ollen Thomas Kähkösen ja Anna Sopattaren kasvattilapsena.? Puhakan sukua asui Ylivieksillä. Margeta Henrich Walkoin k. 3.4.1692 Nurmisjärvellä, pso Oloff Oloffs. Puitin v. 1689. ( Lähteenä Helena Alanko)

      Kuninkaanniemen Partaset ovat myös noita Jormaskylän Partasia muuttaen vasta 1800-luvulla Juholan maille, sittemmin Kuninkaannniemi? Eivät kai ole löytäneet yhteistä sukujuurta 1600- luvulta? En ole nähnyt tutkimuksia.

      Karille vielä, että eikös se parempi puoliskosikin ole Valkolan Korhosten jälkipolvia vai kuinka?
      Onko sinulla lisää poikien illanvietoista? Lieneekö seuraava sinun alkuperää?

      ”Samaan aikaan oli kuhmolainen kauppias Perttu Sormunen ollut viljanostomatkalla Nurmeksessa ja kuullut kostoretkikunnasta Mujejärven kylällä, niin silloin oli lähetetty Pielisen pitäjän sotilas Paavp Partanen viemään varoitusviestiä Sotkamoon. Tämä lähtikin, mutta ei kai kuitenkaan uskonut tosissaan monien muiden tapaan mitään pahempaa tapahtuvan eikä olisi halunnut turhaan pelotella ihmisiä.
      – Niinpä hänen kerrotaan nukkuneen jo toista yötä tipakselaisen Heikki Tervon pirtissä, kun kostajajoukko yllätti täysin varustautumattomat Sotkamon, Kajaanin ja Paltamon miehet 13.maaliskuuta 1712.”

      Toinen tarina kertoo tipakselaisen Erik Klemettisen toimineen ensin sanansaattajana ja hänen antaneen ko. viestin vietäväksi toiselle henkilölle, joka unohtui nauttimaan Anders Klemettisen vieraanvaraisuudesta.
      Olisiko Paavo-parka ollut syyllinen tuohonkin?.

      Tykkää

      Vastaus

  28. Hei
    En tiedä, vieläkö tämä viestittely toimii, mutta jostain olen saanut tietooni, että nämä Valkolan Partaset olisivat alunperin tulleet Pielisjärveltä. Olen päätynyt siihen, että kuulun Valkolan Partasten sukuun. isoisäni Jaakko Partanen s.3.6. 1879 on Valkolan (nro 12) Klaus Matinpoika Partasen s. 1709/Susanna Juhontytär Hurskaisen pojan Olli Klausinpoika s.1759 jne jälkeläisiä. isoisäni Jaakko muutti Tipaksen Haukkavaarasta Kukkoharjulle, sieltä Honkavaaraan (Sapsokoski) ja edelleen Tuuteroon (Tuuteron salmi), jossa hänen sukuunsa kuuluvia asui, nimittäin Partalasta Marketta Laurintytär Partanen (s. 9.9. 1809 Tipasoja 34, Partala, k. 14.1. 1893 Ylisotkamo Tuutero, ikä 83 v ja 4 kk). Marketan puoliso oli Heikki Erkinpoika Korhonen, itsellinen, s. 15.2. 1796 Ylisotkamo.Tuuterossa asuneen Marketan äiti oli Marketta Korhonen Sotkamon (Vihtamon) Korholasta (s. 5.4. 1776 Alasotkamo 11 Korhola, k. 30.6. 1818 Tipasoja 34 Partala, ikä 42 v ja 2 kk) ja isä Lauri Partanen Tipasojan Partalasta. Onko näissä jotain tolkkua?

    Tykkää

    Vastaus

    1. Hei Veikko, oikein hyvin kommentointi toimii. Minulla on omissa tutkimuksissani Jacob Partasella ihan eri esivanhemmat kuin Claes ja Susanna Hurskainen. Minulla Jacobin suku tulee Jormaskylältä. Tarkistanpa tutkimukseni, jotta mahdollinen virheeni löytyy.

      Tykkää

      Vastaus

    2. Tervehdys täältäkin. Huomasin kyselysi ja minulta sattui löytymään Valkolan Partasiin kuuluvana tällainen linkki todennäköisiin sukulaissuhteisiimme. Mathias Claes Partanen 8.8.1751-10.4.1808 pso Lisa Heikitär 20.12.1755. Asuivat Tipas 12 Walkolassa vuoteen 1800.Muutivat tipas 34 Partalaan. Heillä lapsi Lars Matts Partanen 20.3.1777 pso Margareta Korhonen 5.4.1776. > Lapsia: Matts 1803,Lisa 1806, Lars ja Margareta 1809, Anders 1814.
      > Margareta eli Greta s. 1809 pso Henrik Korhonen 1796, asuivat torppareina Ylisotkamossa.
      > poika Anders Heikinpoika Korhonen16.4.1841 pso Augusta Korhonen 1.9.1858 Ylisotkamo Tuutero jonkin aikaa.
      > Poika Johannes Korhonen 6.9.1886 pso Emma Mustonen 11.7.1889 YS Komula
      > muuttivat Kelkkalaan Riekinrannalle. Emman äiti oli Susanna Lukkari s. 1829 Soidinvaaran Soitimen talosta.
      Toivottavasti nämä ovat oikein ja selvensivät sukuasi. Jormasilta tuli ainakin joku Johan Partanen hämmentämään Tipakselle ja avioitui ehkä Larsin siskon, Susannan s. 1781, kanssa, ei varmaa tietoa tästä.
      Kerro oliko tästä apua vai oletko jonkun muun lapsen jälkeläinen?

      Sukuterveisin Kaarina Lukkari

      Liked by 1 henkilö

      Vastaus

      2. Kiitos Kaarina. Näin viiveellä kommentoin.Saattaisi olla hyvinkin apua vinkeistäsi. Minulla oli tullut virhe Jaakko Iivarin vanhemmissa ja Jaanalta sain oikaisun. Kiitos Jaanalle. Jäljitän nyt oikeaa reittiä taaksepäin. Se vie muualle kuin aikaisemmin. En tiedä vielä. Korhosia ainakin on suvussani.Dna-testi kautta eräskin Korhosen sukua oleva Jeff Amerikasta lienee minulle sukua. Hänen isoäitinsä on Stina Korhonen(5.5.1877). Hänen vanhempansa ovat Matts Henrik Korhonen ja Elsa Kyllönen. Voisiko Matts henrik Korhonen olla mainitsemasi Margaretan(1809) ja Henrik Korhosen (1796) poika Matts s.1848. M. ja A.. asuivat Tuuterossa, jonne isovanhempani muuttivat ja äiti asui vuoden vanhasta.

        Tykkää

      3. Stina Korhosen s.1877 vanhemmat ovat Matts Henrik Gustafinpoika Korhonen s.16.1.1849 ja Elsa Caisa Gabrielintytär Kyllönen s.16.11.1841 eli ei Veikon kaipaama Matts 1848.

        Tykkää

    1. Hei Jaana. Mahtaako sitten Jaakko Iivarin suku juontua lainkaan Walkolan Partasiin? Pähkäilin Jaakon vanhemmiksi Juhon s.1845 ja Kustaava Heikkisen, Haukkavaara Tipas, Juhon vanhemmksi Olavin (s.1821 Anna-Leena Tervon Tipasojan Haukkavaara ja Olavin vanhemmiksi Juho Olavi s.1795 ja Walborg TikkasenTipasojan Haukkavaara. Meneekö tähän asti samoilla sävelillä? Keitä kirjoissasi lienee siitä kaemmaksi menneeseen?
      terveisin Veikko syntyjään Sapsokoskelta, äiti os. Partasia.

      Tykkää

      Vastaus

      1. Hei Veikko,
        Jaakko Iivarin isä on Johan Johaninpoika Partanen s.24.2.1848 ja äiti Gustafva Georgintytär Heikkinen s.17.9.1845. Gustafva kotoisin Kuhmon Vieksiltä ja Johan syntynyt Tipasojalla. Näin minä olen pähkäillyt.
        Varmistus löytyy rippikirjan renkilistalta, josta Johanille kopioituu alemman henkilön syntymäaika seuraavaan kirjaan siirrettäessä ja samassa renkilistassa Johanin mainitaan kuulutetun Gustafva Heikkisen kanssa. Klikkaa tuota alhaalla olevaa linkkiä, niin pääset tarkistamaan asian itse. Oletko sshy:n jäsen? Tuo osoite vie jäsensivuille. Voin laittaa kuvakaappauksen sähköpostiinkin. Laita minulle postia osoitteeseen jaana.sk.lukkari@gmail.com , niin vastaan postiisi.

        https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5926&pnum=415

        Tykkää

  30. Hei myöskin Kaarinalle. Sukujuontosi vaikuttaa ihan oikealta. Korjaan sen verran, että Susanna Lukkari oli Emmin mummo. Henrik Korhosen, eli Gretan s.1809 puolison, tausta on haasteellista selvittää ja sotkeentuu helposti samassa renkikirjassa olevan Henrik Johaninpoika s.15.2.1796 kanssa. Heillehän on merkitty vahingossa sama syntymäaika. Gretan puoliso on kuitenkin mielestäni Erikinpoika ja syntynyt muutaman vuoden myöhemmin kuin 1796.

    Tykkää

    Vastaus

Jätä kommentti