Ontojoki: Wäärä-Kalliokoski

Wäräniemi- niminen tila ilmestyy rippikirjoihin ensimmäisen kerran 1780 alkaen. 1600- luvun puolenvälin kartoissa Ontojärven suulle on merkitty kaksi taloa ja Ontojoen varrelle Kurikanniemen talo. Wäräniemen tilan paikan uskotaan kuitenkin olleen asuttu jo 1600- luvulla. Tuolle uskomukselle on vaikea löytää todisteita suuntaan tai toiseen erilaisista kirjallisista lähteistä mutta hyvin todennäköisesti alue on ollut asuttu jo hyvin pitkän ajan.

Katerman Sumsankylän nro. 31 Wäräniemen ensimmäinen varmuudella nimeltä tunnettu asukas on Johan Mattsinpoika Parviainen. Wäräniemi löytyy Kuhmon seurakunnan rippikirjasta. Wäräniemi sijaitsee Sotkamon puolella mutta on oletettavaa, että Wäräniemi on lohkaistu Kuhmon Katerman puolen tilasta, todennäköisesti Kuvajalasta tai Toivalasta Johanin isä on nimittäin Katerman Kuvajalan torppari.

Johan Parviainen syntyi 14.8.1752 Katermassa. Johanin ukki Johan Parviainen s.1692 ja mummo Brita s.1680 asuivat poikiensa Matsin ja Johanin kanssa Katerma 9 Toivalassa. Myöhemmin pojat ilmoitetaan itsellisiksi ja Matts Kuvajalan torppariksi.

Johanin isä Matts Parviainen oli syntynyt 1725 ja äiti Susanna Heikkinen 1731. Lapsia Matsille ja Susannalle syntyi 6, kaikki poikia. Pojista jo aiemmin Wäräniemen isäntänä mainitun Johanin lisäksi tilalla asui hänen nuorempi veljensä Esaias perheineen ja muut veljekset naimattomina sekä veljesten vanhemmat aina kuolemaansa 1791 saakka. Veljeksistä Matts Mattsinpoika oli sotilas. Veljeksistä Gustaf kuoli 1781 ja Erik 1791. On hyvin todennäköistä, että tilalla oli jo tuolloin kaksi erillistä taloa, koska väkeä on vuonna 1790 ollut jo 16 hengen verran.

Johanin puoliso oli Carin Torvinen ja heille syntyi kaikkiaan 7 lasta, joista poika Gustaf kuoli muutaman kuukauden ikäisenä kaksi päivää aiemmin kuin mummonsa Susanna. Samoihin aikoihin kuoli myös Mattsin ja Susannan nuorin poika Erik. Kaikkien paitsi Mattsin kuolinsyy oli punatauti, Mattsin on merkitty kuolleen vanhuuteen 56- vuotiaana. Esaiasin puoliso oli Carin Koufall ja heille syntyi ainakin 6 lasta.

1801 alkavassa Sotkamon rippikirjassa tilannimi lyhenee muotoon Wärä ja tilan isännyydestä vastaa vuonna 1752 syntynyt Johan Parviainen puolisonsa Carin Torvisen kanssa, veli Esaias on siirtynyt Ylisotkamon Määttälän torppariksi. Esaiasin poika Matts menee muuten naimisiin Ylisotkamon Mustolan tyttären Christina Lukkarin kanssa.

Väärän tilalla elämä jatkuu vuoteen 1819 saakka ennallaan. Johanin ja Carinin lapset lähtevät osa maailmalle, osa menee naimisiin. Pojista vanhin Matts Johaninpoika Parviainen s.25.3.1784 vihitään vuonna 1817 Sumsan Laatikkalan vuonna 1797 syntyneen tyttären Elsa Laatikaisen kanssa. Pariskunta ehtii saada yhden pojan ennen Mattsin varhaista kuolemaa vuonna 1819. Kuolinsyyksi mainitaan pistos eli todennäköisesti sydänkohtaus. Pariskunnan Johan poika elää hänkin vain kolme vuotta ja kuolee vuonna 1821. Elinin jäädessä leskeksi pienen pojan äitinä ajan tavan mukaan taloon tarvittiin uusi isäntä tekemään työt. Vanhan isännän vielä kotona olevat lapset olivat tyttäriä, eikä heistä olisi talon hoitoon. Niinpä leski Elsa avioitui Pehr Huotarin kanssa. Pehr ei kuitenkaan hallinnut taloutta kuin pari vuotta kunnes muutti perheineen Tipasojalle. Väärän isännäksi tuli silloin Matts Parviaisen ja Susanna Heikkisen Wäräniemessä sotilaana asunut ja sittemmin Ylisotkamon Hakkaralaan muuttaneen Matts-pojan ja Carin Liuskin poika Johan äitinsä, puolisonsa Brita Hurskaisen, kahden veljensä (toisella mukana myös vaimo ja 3 lasta) sekä kolmen lapsensa kanssa.

Isäntä Johan Parviaisen eteen tuli vuonna 1839 uusi haaste. Hänen vaimonsa Brita kuoli ilmeisestikin nuorimman Moses-pojan synnytykseen ja hän jäi neljän pienen lapsensa kanssa yksin. Toki apuna hänellä oli vielä äitinsä. Johan löysi uuden puolison Alasotkamon Saunalehdosta, Caisa Huuskon, jonka kanssa perhe kasvoi entisestään. Vuonna 1853 perhe kuitenkin muuttaa pois Väärältä ja muutamaksi vuodeksi tilalle muutti kuhmolainen Michel Klemettinen vaimonsa Elsa Kaipaisen ja lastensa kanssa.

Vuoden 1856 rippikirjassa Väärän tilan toista taloa asutti Samuel Mustonen puolisonsa Walborg Kähkösen ja lastensa kanssa ja toista Katerman Toivolasta muuttanut Pehr Väisänen puolisonsa Maria Korhosen sekä kahden lapsensa kanssa. Samuel Mustonenkaan ei Väärällä kauan asu ja ainoaksi asujaksi jää Pehr Väisänen kunnes hänkin muuttaa 1876 Kuhmoon.

1870- luvun puolessa välissä tilalle muuttaa Gustaf Pehrinpoika Laatikainen Sumsan Laatikkalasta. Hänen vaimonsa Maria Johanintytär Piirainen oli kotoisin Katerman Kuvajalasta. Samassa taloudessa asui Marian Anders- veli puolisonsa Ulriika Willentytär Laatikaisen kanssa. Myös Ulriika oli syntyisin Sumsan Laatikkalasta ja Gustafin sukulainen. Nämä kaikki asuivat tilan toista taloa ja toiseen taloon on merkitty asujiksi perheen renki tai piika ja parhaina vuosina useampia.

1900- luvun alussa Väärän tilalle on merkitty kolme taloa, joista yksi on Anders Piiraisen hallussa, toisen omistajaksi on merkitty Dahlin tehdas osakeyhtiö ja kolmas on autiona.  Vuoden 1920-henkikirjan mukaan Väärän tila on edelleen Dahlin tehtaan omistuksessa ja Väärän tilasta vuonna 1913 lohkaistun Tolppa-nimisen tilan asukkaana on Anders eli Antti Piirainen poikiensa Antin ja Jaakon kanssa. Kanssa-asukkaana mainitaan myös Antin poika Kalle Pekka puolisonsa Hilman kanssa. Tolppa-nimisestä tilasta on lohkaistu vuonna 1931 Sillankorvan tila Kalle Pekka ja Hilma Piiraiselle. Myöhemmin tilan ostivat Väinö ja Suoma Väisänen ja nykyisin tila on edelleen Väisästen suvun omistuksessa.  Julkisten lähteiden avulla Väärän- tilan myöhempiä vaiheita ei pysty selvittämään, aikaisemman ja nykyisen omistajan toki tiedän mutta en heidän yhteyttään viimeisimpään lähteistä löytyvään isäntään Antti Piiraiseen.

Tilan numero muuttuu sen alkuperäisestä numerosta 31 nykyiseen numeroon  8 jo 1860- luvun puolessa välissä. Karttojen avulla näkee, että Väärän tilan maat ovat olleet laajat ja yltäneet myös Ontojoen toiselle puolelle. Rippikirjojen mukaan tila on ostettu perintötilaksi jossain vaiheessa 1870-80- lukuja Laatikaisten tultua asuttamaan tilaa. Myöhemmin Väärän tilan emätalo on opittu tuntemaan Kalliokoski nimellä ja se sijaitsee lähempänä talon kohdalla Ontojoessa olevaa Kallioisen koskea kuin Väärän nimellä tunnettu talo. Sitä kumman talon paikalla ensimmäiset Väärän tilan talot ovat sijainneet en osaa sanoa. Suurimman osan tunnetusta historiasta Väärän tila on ollut Parviaisten, Laatikasten ja Piiraisten isännyydessä.