Siikajoen Mankilasta muuttaneiden Meriläisten elo Sotkamon Nuasjärven Turunkorvassa alkoi 1730-luvulla. Henrik Meriläisen (s.1686) siirtyminen Siikajoelta Sotkamon suurimman ja komeimman talon isännäksi on oma tarinansa, tällä kertaa keskityn hänen pojanpoikaansa vuonna 1737 syntyneeseen Johannekseen. Johannes oli viimeinen Henrik Henrikinpoika Meriläiselle (s.1716) ja vaimolleen Greta Korhoselle Siikajoen Mankilassa syntynyt lapsi. Johanneksen nuoremmat sisarukset syntyivät Turunkorvassa. Vaikka Henrikin vaimon sukunimi on kovin sotkamolainen, oli Greta syntynyt Rantsilassa, hänen yhteyttään Sotkamon Korhosiin en ole tutkinut. Turunkorva oli siikajokisten sinne muuttaessa ollut asuttuna varmuudella jo vuosikymmeniä. Kajaanin linnanvouti, hopmanni Samuel Lång oli viljellyt tilaa jo 1600-luvun loppupuolella. Verovouti Simon Affleck osti Turunkorvan hovikseen vuonna 1704. Henrik Meriläinen oli työskennellyt verovoudille ilmeisesti renkinä 1700-luvun alkuvuosina ja tunsi paikan entuudestaan kauniin ja kalaisan Nuasjärven rannalla.
Johannes meni naimisiin vuonna 1756 Jormaskylän Tuhkalan tyttären Anna Tuhkasen kanssa. Ensimmäiset kolme lasta Johannes ja Anna saivat Turunkorvan pirttiin. Yksi lapsista kuoli vain muutaman kuukauden ikäisenä. Rippikirjojen mukaan Turunkorvan talossa on tuolloin riittänyt vilskettä ja isokin talo käynyt ahtaaksi Meriläisten klaanille. Niinpä Johannes ja Anna muuttivat lapsineen noin vuonna 1764 saman kylän Sirviölän taloon (nykyisen Rantakylän alueella oleva Iivonlahti), jonka Johannes ilmeisesti sai Turunkorvan perintöosuutena. Sirviölässä perheeseen syntyi vielä kaksi lasta mutta sitten perhettä kohtasi suru; äiti Anna kuoli ”pistokseen” eli johonkin äkilliseen esim. sydänkohtaukseen vain 31-vuotiaana. Ajan tavan mukaan leskeksi jäänyt Johannes ei perhettään ilman vaimopuolta yksin hoitanut vaan avioitui kahdeksan kuukauden suruajan jälkeen uudelleen. Uusi vaimo oli Brita Karppanen Alasotkamon Mujehoulusta eli Hiltulasta. Britan isä oli kuollut hänen ollessaan vajaan vuoden ikäinen ja Brita, kuten moni talon tyttäristä, oli piikomassa odotellessaan sopivaa naimakauppaa. Johanneksen ja Britan avio-onni kukoisti ainakin lapsien kautta ja perheeseen syntyi uusi tulokas suurin piirtein vuoden välein. Kesällä 1774 Brita synnytti kolmannen lapsensa, perheen seitsemännen kaikkiaan. Sitten tapahtui jotain….
Sirviölän talo oli 1/8 manttaalin kokoinen tila, ei siis mahdottoman suuri mutta riittävän suuri siihen, että talossa tarvittiin emännän avuksi piika. 1770-luvulla talossa oli ainakin Margeta ja Caisa nimiset piiat vuorollaan mutta sitten taloon saapui vuonna 1774 piika nimeltä Agneta. Henkirjoissa ei Agnetalle ole merkitty sukunimeä mutta seuraavien tapahtumien vuoksi se tiedetään. Agneta Piirainen syntyi 9.2.1746 Kuhmon Katermassa vanhempiensa Matts Piiraisen ja Margeta Kuvajan vanhimmaksi lapseksi. Perhe muutti Kuhmon Korpisalmen Teerinimeen noin 1757 ja siellä perheen äiti kuoli luultavasti nuorimman lapsensa synnytykseen vuotta myöhemmin. Isä-Matts meni uusiin naimisiin ja sai toisen vaimonsa Dorothea Huotarin kanssa vielä kaksi lasta. Kuhmon rippikirjat voivat johtaa sukututkijan harhaan ja useammassa sukukirjassa onkin virhe vanhimman tyttären Agnetan kohdalla: hänen luullaan kuolleen noin 1771. Tosiasiassa Agneta on lähtenyt tienaamaan elantonsa piikomalla Sotkamoon. Sieltä hänet löytää rippikirjan piikalistalta. Oletettavasti vuonna 1774 Kekrin aikaan, jolloin piioilla ja rengeillä oli vuosittainen palveluspaikan vaihto, Agneta pestattiin piiaksi Sirviölän taloon, jossa Britalla oli kädet täynnä kesällä syntyneen Petrus-pojan ja vanhempien lasten kanssa. Perheen vanhimmat lapset, Henrik jo yli kuudentoista ja Margaretakin liki neljäntoista, pystyivät auttamaan isäänsä ja äitipuoltaan talon askareissa. Vaikka talossa oli nuori ja ehtoisa emäntä, talon isäntä Johannes iski silmänsä piika Agnetaan ja ns. levitteli voita molemmin puolin leipää. Ja tuosta ”levittelystä” huhti-toukokuussa vuonna 1775 sai alkunsa lapsonen, joka tulisi tuhoamaan syntymällään ja kuolemallaan sekä isännän että piian.
Tapahtumien kulku selviää käräjä- ja tuomiokirjoista. Helmikuussa 1776 Agneta synnytti lapsen, jonka epätoivoissaan tukehdutti hengiltä ja yhdessä lapsen isäksi myöhemmin tunnustautuneen Johanneksen kanssa hautasi. Valitettavasti heidän kannaltaan teko myöhemmin paljastui ja molemmat teljettiin Kajaanin vankilaan. Tässä vaiheessa Brita-vaimokin oli jälleen raskaana. Lapsen murha oli tuohon aikaan kuolemantuomion arvoinen ja Johannes olisi todennäköisesti saanut tuomion hänkin jo ilman lisärikkeitä mutta se mitä sitten tapahtui, varmisti Johanneksenkin kohtalon. Syyskuun 23. päivän iltana vuonna 1776 Johannes surmasi vankilan vanginvartijan Johan Uhlvikin ja pariskunta pakeni Sotkamoon. Pariskunta otettiin kiinni ja palautettiin odottamaan lopullista tuomiota, nyt myös Uhlvikin taposta. Joulukuussa 1776 Johannes sai tuomion myös Uhlvikin kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä ja Vaasan hovioikeuden vahmistamalla tuomiolla myös hän tulisi kohtaamaan mestaajansa. Tammikuun 27.päivänä vuonna 1777 klo.10.00 Kajaanin Ahon Valkamanniemen mäellä Johannes mestattiin ja asetettiin teilipyörään. Agneta mestattiin ja hänen ruumiinsa poltettiin roviolla. Nuasjärven Sirviölässä surullisen kohtalon leski Brita synnytti tyttären maaliskuussa teilipyörässä roikkuvan miehensä muistoksi. Tarinaa edesmenneestä isästä ei tyttärelle kuitenkaan tarvinnut äidin kertoa, koska tytär kuoli reilun vuoden vanhana. Sirviölän tilan isännäksi tuli ensin Johanneksen veli Samuel ja myöhemmin veli Olof, leski Brita asui tilalla aina kuolemaansa vuoteen 1784 saakka. Johanneksen lapset saivat asua aikuisuuteen saakka Sirviölässä ja levisivät sitten ympäri Sotkamoa, enemmän ja vähemmän ajalehtien kohti elämänsä loppua. Vain kaksi heistä perusti perheen ja jatkoi Meriläisten sukua.
Jos kiinnostuit lukemaan tapauksen tarkemman selonteon ja käsittelyn Vaasan Hovioikeudessa vuonna 1776, alla linkki alkuperäiseen tuomiokirjaan:
Jaanailua sukututkimuksen havinoissa 
Jaana,
Voinko jakaa linkin Meriläisten sukuseuran faceryhmään?
TykkääTykkää
Tottahan toki, artikkeli on julkinen. Heillä varmaankin on jo tieto olemassa.
TykkääTykkää
Kiitos Jaana upeasta blogistasi! Laitoin linkit tästä Geniin sekä Agneta Piiraisen että Johan Meriläisen profiileihin, eihän haittaa? Terveisin Merja Suihkonen, nykyään Haukiputaalta ja DNA -serkkutestilläkin sukulaisesi 🙂
TykkääTykkää
Hei Merja! Vaikka olen lievästi sanottuna genivastainen, hyväksyn linkkien laittamisen. Pitääpä paneutua tuohon serkkutestiin, en ainakaan heti hoksaa mitä kautta sukulaisuutemme tulee 🙂 Ja minähän asun siis tässä Kellon Kiviniemessä.
TykkääTykkää
No oho, etpä ole kaukana! Pieni on maailma! Minä asun Ukonkaivoksella. Liisa Stiina Erkintytär Lukkari, s. 11. kesäkuuta 1805 (Nuasjärvi, Vietto) on minun äitini mummon mummo ja häneltä olen perinyt MTDNA-ryhmän H1f1a. Äitihän on Torinkylän Sirviöitä. Genistä on ollut mulle paljon iloa, olen pystynyt hyödyntämään sitä tosi paljon kun olen Suonenjoelta tuntemattomia isiä hakenut. Yhden etsimäni jo löysinkin, serkkutestin perusteella ja rippikirjat sitten vahvistivat. Pitkä tarina. Olen laittanut tulokseni Gedmatchiin, siellä näyt sinä mutta en ymmärrä tuon taivaallista siitä formaatista.
TykkääTykkää