Murhatarina Sotkamosta vuodelta 1893

Eksyinpä historallisen sanomalehtiarkiston syövereihin ja hakusanani toi eteeni mielenkiintoisen tarinan oululaisesta Louhi- sanomalehdestä 17.2.1893 eli 120 vuoden takaa:
ScreenShot_kadonnut laukkuryssäIlmoitus koskee tammikuun lopulla Sotkamon Jormaskylän Hallalan talon ja Korholanmäen Juwanmäen välillä kadonnutta wenäjänkarjalaista ”laukkuryssää” Hermanni Omenaista. Hermanni oli eronnut kavereistaan, siis ilmeisesti muista kauppamatkalla olleista kulkukauppiaista, ja aikonut suunnata kuppuuttamaan itseään tuonne Juwanmäen (Jurvanmäki?) mökkiin. Kun Hermannia ei kuulunut sovittuun kohtaamispaikkaan, teki hänen poikansa hänestä katoamisilmoituksen Sotkamon nimismiehelle 9. helmikuuta. Paikallinen vanhempi konstaapeli Tolonen lähetettiin asiaa tutkimaan. Hallalan isäntä kertoi kyseisen kauppiaan lähteneen hänen neuvomaansa latua Juwanmäen mökin suuntaan. Ladulta ei tutkittaessa löytynyt siltä poikkeavia latuja mutta Juwanmäen kuppariemäntä väitti ettei hänen luonaan ole ketään kupattavana käynyt viime viikkoina, ei ainakaan venäläisiä. Tarkemmissa tutkimuksissa saunan lattialla olleista hampun päistäreistä löytyi kuitenkin veripilkkuja ja kupparimuori kertoi jonkun kuitenkin käyneen kupattavana. Kyläläiset kyllä olivat sitä mieltä ettei tuo kupparimuorin väittämä henkilö ole siellä kupattavana ”niin äsken käynyt”. Väitettyä kupattavaa ei kuuluteluihin ole lehden kirjoittamiseen mennessä löytynyt ja tutkinnan kerrotaan olevan kesken. Omenaisen kavereiden mukaan hänellä oli kadotessaan rahaa mukanaan noin 50 markan seuduille ja tavaraa repussaan noin 150 markan arvosta.

ScreenShot_huotari1Louhi-lehden maaliskuun numerossa 29 kerrotaan Hermanni Omenaisen ruumiin löytyneen ja epäluulon alaisena olevan 19- vuotiaan talokkaanpojan Juho Juhonpoika Huotarin Jormaskylän Parkuan talosta toimitetun Kajaanin kruununvankilaan.

Omenaisen ruumis oli löydetty maaliskuun 3. päivänä Hallolan talon ja Juuanmäen mökin väliseltä suolta lumeen peitettynä. Löydön teki Hallolan talon pikku poika tai ainakin hän löysi pari ”werisokaretta”, jotka vei taskussaan taloon.Tässä vaiheessa paljastuu se, että Omenaisen kuolema ei ole ollut luonnollinen, vaan kyseessä on murha!!!!! ”Murhan luullaan tapahtuneen päähän ampumalla ja ettei tätä huomattaisi, on murhamies, sen mukaan kun poliisitutkintojen ajoista voi päättää, käynyt tämän kuun 1. ja 3:nen päivän välillä hakkaamassa erilleen ruumiista murhatun pään, jota samoin kuin laukkuakaan ei ole löydetty. Ilman tätä tekoa tuskin ruumistakaan olisi löydetty enenkuin sulan tullen.”

Ohhoh, tässä kohtaa vanhaa lehteä tankkaavaa sukututkijaa alkaa jo hieman hirvittää mutta toistaalta kaiken maailman murhajuttuja ja mysteerejä ahmivan, uteliaan tutkijan alkaa syyhyttämään…..Onneksi nykyajan tekniikka antaa oivat apuvälineet löytää lisää luettavaa aiheesta…. Louhi- lehti jatkaa aiheesta maaliskuun numerossa 31:

ScreenShot_omenainenEpäilty Juho Huotari on siis toimitettu Kajaanin vankilaan odottamaan tutkimusten edistymistä ja kuten lehtijutussa kerrotaan kyseinen nuori mies oli ollut epäiltyjen listalla jo ennen päättömän laukkukauppias Omenaisen löytymistä. Huotari tunnettiin seudulla tarkkana pyssymiehenä ja hänet oli nähty hiihtelevän pyssy selässään Paavon päivänä 25. tammikuuta metsässä sillä seudulla, josta Omenaisen ruumis myöhemmin löydettiin. Ensin Huotari kielsi pyssyn olleen matkassa mutta kun viisi miestä, joiden luona Huotari oli kyseisenä päivänä pysähtynyt tervasten hakkuupaikalla, toisin todistivat, kertoi Huotari muistinsa ehkä pettäneen. Hermanni Omenainen oli yöpynyt katoamistaan edeltävän yön Huotarin kotona Parkua talossa ja ”lukenut siellä rahojaan”. Lähtiessään hän oli kertonut aikovansa mennä ensin Hallalan taloon ja sieltä kupparin luo Juwanmäen taloon. Huotarilla oli siis tieto Omenaisen reittisuunnitelmista sekä siitä mitä ja kuinka paljon omaisuutta kyseinen laukkukauppias kantoi mukanaan.

Löytynyt päätön ruumis vahvisti tutkijoiden käsitystä siitä, että Omenainen oli surmattu ampumalla ja pää piilotettu tuon seikan salaamiseksi. Omenaisen ruumiista ei löydetty muita väkivallan merkkejä. Pään tutkijat arvelevat hakatun irti vasta jäätyneestä ruumiista. Jäätyneitä lihansirpaleita löytyi ruumiin ympäriltä ja olipa ”kirvesmies” lyönyt pari kertaa ”wääräänkin hartioille” eli siis huti. Pää arveltiin irroitetun vasta löytöpäivää edeltävänä päivänä ja paikalta lähteviä suksenjälkiä seuraten tutkijat totesivat niiden johtavan juuri Parkuan taloon.

ScreenShot_omenainen2Hiihtäjä oli kyllä yrittänyt harhauttaa mahdollisia seuraajiaan mutkitellen ja puronvartta hiihdellen.

Kun asiaa taas tutkittiin lisää ja seudun asukkaita haastateltiin, saatiin tietoon, että kyseisenä Omenaisen katoamispäivänä 25.1. oli metsästä kuulunut laukaus, jonka kerrottiin olleen Huotarin pyssyn ääni. Hänellä kun oli seudulla vielä harvinainen takaapäin ladattava luodikko. Huotarilla oli nähty viime aikoina myös paljon rahaa, jotka hän väitti voittaneensa edellisenä kesänä sporttiklubin kilpa-ammunnoista. Tammikuussa julkaistussa palkittujen luettelossa ei hänen nimeään kuitenkaan ole ollut.

Edellä mainittujen todisteiden perusteella vasta 19- vuotias arvossa pidettyjen vanhempien lapsi, jolla oli jo myös morsian, pidätettiin ja toimitettiin Kajaanin vankilaan.

”Tätä kamalaa ja yhäti niin salaperäistä ryöstömurhajuttua” alettiin käsittelemään oikeudessa eli Sotkamon kevätkäräjillä Louhessa olleen lehtijutun (nro 46/1893) mukaan huhtikuussa 1893. Asianomistajana mainitaan laukunkantaja Mikko Omenainen, murhatun poika, Melentkoff Akonlahden kylästä Rontovskin pitäjää Arkangelin kuvermenttiä. Paikalle tuotiin myös kahleissa syytetty Juho Huotari. Oikeudessa syytetty kertoi Omenaisen tulleen Parkuan taloon 24.1. sillä aikaa, kun hän itse oli Lowenmäellä lautapuita hakkaamassa ja myyneensä Omenaiselle jäniksennahkan ja oravannahkan. Seuraavana päivänä eli 25.1. Huotari oli vielä ostanut Omaneiselta huivin velaksi, koska ei ollut sopivia rahoja, joilla maksaa. Syytetty kielsi nähneensä Omenaisen rahoja, saati kuulleensa hänen matka-aikeitaan. Huotari itse oli alunperin aikonut mennä kyseisenä päivänä Kajaaniin mutta päättänyt jättää menemättä tuulen ja tuiskun vuoksi. Kajaanin reissun sijaan Huotari oli lähtenyt noin klo 9 aikaan Lowenmäelle tukkeja hakkaamaan ja paluumatkalla pysähtynyt puolen päivän aikoihin tervaksen hakkajien Antti (Olli?) Rusasen ja Pekka Lukkarin luo. Kotona Huotari kertoi olleensa noin klo 13. Seuraavana päivänä syytetty kertoi sitten menneensä Kajaaniin. Kauppamatkallaan kertoi maksaneensa aiemmin särkemänsä Tolosen kaupan lampunkuupan, ostaneensa kultasepältä 4- kivisen silinterikellon sekä toisen eräältä työmieheltä. Kertoi juoneensa punssipullon tuon kyseisen työmiehen kanssa sekä toisen talonomistaja Antti Löhösen kanssa, jonka luona oli myös yöpynyt. Löhöselle kertoi voittaneensa rahansa ampumakilpailusta. Rahaa Kajaanin reissulla oli tuhlaantunut melkoisesti. Oikeudelle hän kertoi saaneensa rahat lainaksi sekä myymistää linnusta, turkiksista sekä pyssystä. Toisen Kajaanin reissun Huotari kertoi tehneensä helmikuun 4. päivänä, jolloin hän muiden ostoksien ohella hankki nahkuri Terwolta 9 markkaa maksavat nahkasaapikkaat.

Maaliskuun alun poliisitutkintojen aikaan syytetty vakuutti pysytelleensä kotonaan, paitsi kerran käyneensä aukaisemassa talon näköpiirissä ollutta murahautaa. Huotari vakuutti edelleen olevansa kerrassaan syytön Omenaisen murhaan ja epäili Parkuan toisessa pirtissä asunutta Olli Komulaista syylliseksi, olihan hän nähnyt kyseisen Komulaisen hiihtelevän murhapaikalla päin. Kaiken kaikkiaan käräjille oli todistajiksi kutsuttu 43 henkilöä, joista 5 Kajaanista. Kaikki tulivat paikalle. Syytetyn vanhemmat sekä sisar vahvistivat syytetyn kertomukset Kajaanin matkoista ja heillekin syytetty oli kertonut voittaneensa rahansa ampumakilpailuista. Tässä vaiheessa syytetty kuitenkin väitti tarinansa ampumakilpailupalkinnosta olevan leikkipuheita vailla tarkoitusta.

Todistajien lausunnoista on Louhi- lehden numerossa 47 pitkä juttu. En aio sitä tähän kokonaisuudessaan kirjoittaa, kerään vain olennaisimmat uudet tiedot: Hallalan isäntäväen poika Israel Hurskainen oli Paavonpäivänä eli 25.1.ollut muuttoapuna Koivikon torppaan muuttaneelle Pekka Korhoselle. Siinä muuttokuormaa tehdessä heidän luokseen oli saapunut Juho Huotari pyssy ja kirves mukanaan ja kertonut menevänsä Lowenmäelle tynnyripuita hakkaamaan. Kun Hurskainen oli sitten maaliskuun 3. päivänä hiihtänyt kotoaan Hallalasta hiihtänyt Juwanmäkeen piimää hakemaan, oli hän huomannut talojen väliselle ladulle tulevan Parkuan talosta päin vereksen ladun. Latu oli hetkeksi yhtynyt valmiiseen talojen väliseen latuun mutta sitten noin 20 syltä kuljettuaan eronnut siltä Pöppölän taloon päin. Latujen risteyskohdassa oli muutama verinokare. Piimänhakureissulta palatessaan Hurskainen päätti katsoa tarkemmin mihinkä tuo latu johtaisi ja noin 10 syltä kuljettuaan hän huomasi lunta äskettäin liikutellun. Kun hän sauvallaan tuota lunta hieman kaiveli, löytyi sieltä ensin havuja ja havujen alta vaatteen. Hurskainen arvasi, että lumesta paljastuisi kadonnut Hermanni Omenainen ja lähti kiireesti kotiinsa. Kotoa lähdettiin sitten kiireellä viemään sanaa Pöppölään. Suksien jälkiä oli sitten myöhemmin käyty tutkimassa tarkemminkin ja ihmetelty miksi hiihtäjä on sauvonut vain toispuoleisesti.

ScreenShot_Lukkari_omenainenSyy miksi löysin Juho Huotaria ja murhattua laukkukauppiasta koskevaan lehtijuttuun on siis se, että hakiessani vanhoista sanomalehdistä mielenkiintoisia Lukkari- sukuun liittyviä juttuja, sain hakuni tuloksena oheisen Pekka Lukkarin todistajalausunnon. Sukuni tai Pekka Lukkari ei siis tähän surulliseen murhatarinaan muuten liity.

Ketolan Mikko Meriläinen kertoi todistajanlausunnossaan kuulleensa syytetyn sanoneen Hallalan talossa: ”missä venäläinen suon rannalla näreen juuressa keijottanee!” Murhattu Omenainen löytyi lopulta juuri tuollaisesta paikasta.

Todistajen lausunnot tukivat Juho Huotarin itsensä kertomuksia Kajaanin matkoista ja ostoksista mutta toivat esiin myös useita raskauttavia asioita. Juho Huotari ei kuitenkaan painostuksestakaan huolimatta tunnustanut murhaa vaan pyysi oikeudelta lupaa hankkia lisää todistajia tukemaan hänen lausuntoaan siitä ettei hän ole poistunut kotoaan maaliskuun alun poliisitutkintojen aikana. Tähän oikeus myöntyi ja päätettiin jatkaa tapauksen käsittelyä toukokuun välikäräjillä.

Toukokuun käräjille tulikin sitten uusia todistajia. Eräskin mies kertoi nähneensä syytetyn hiihtelevän verinen reppu selässään. Toisen talon emäntä kertoi syytetyn terotuttaneen kirvestään maaliskuun 3. päivä. Joku muisti myös nähneensä syytetyn kauppaavan markkinoilla erikoista kaulahuivia, jonka ajateltiin kuuluvan surmatulle Omenaiselle. Osa syytetyn kutsumista todistajista jätti tulematta paikalle ja vaikka uudet todisteet yhä enemmän saivat Huotarin näyttämään syylliseltä, käräjätuomari päätti siirtää tapauksen päätöstä seuraaviin kesäkuulla järjestettäviin ylimääräisiin käräjiin. Nämä käräjät määrättiin pidettäviksi Jormaskylän Kanalan talossa. Ennen seuraavia käräjiä tuomari määräsi Parkuan talon sekä ruumiin löytöpaikan lähistöineen uudelleen tutkittavaksi.

Louhen heinäkuun numerossa 75 kerrottiin sitten kesäkuun käräjien tapahtumista. Syyttäjä, nimismies Leisten oli pitänyt Parkua talossa ja Koivupuron varrella uudet tutkinnat mutta mitään uutta ei ollut löytynyt. Koirajärven isäntä Jussi Rusanen oli kuitenkin tehnyt karmaisevan löydön samaisesta Koivupurosta kesäkuun 12. päivänä. Omenaisen irtileikattu pää oli löytynyt purosta kuluneessa musta-puna-harmaa vuorilla varustetussa shakilagissa. Lakkiin oli tehty sanka, josta ilmeisesti päänhakija oli sitä hiihtäessään kantanut. Kyseinen lakki ei ollut murhatun, koska hänen lakkinsa löytyi jo murhapaikalta ruumiin vierestä. Huotari kertoi ettei hänellä moisenmallista lakkia ole ollut enää vuosiin. Useampi todistaja kertoi kuitenkin nähneensä ihan samannäköisen lakin syytetyn päässä edellisenä talvena. Lisäksi Huotarin sarkatakista ja -housuista löydettiin veritahroja, joita oli jo tutkittu mutta haluttiin tutkia vielä lisää. Huotari itse kertoi mahdollisten veritahrojen tulleen hänen teurastaessaan vasikoita. Nämäkään käräjät eivät riittäneet päätöksentekoon, vaan tuomari päätti pitää uudet välikäräjät, ja sovittiin pidettävän Sopalan talossa Sotkamon kirkonkylällä.

ScreenShot6Louhi-lehden elokuun numerossa 91 kerrotaan näistä Sopalan käräjistä. Muutamia uusia todistajia oli mutta paljonkaan uusia todisteita ei puoleen eikä toiseen esitetty. Syytetyn oikeudenkäyntiapulainen vaati Huotarin vapauttamista todisteiden puuttuessa mutta oikeus tuomitsi Juho ”Jussi” Huotarin Hermanni Omenaisen eli Terentjeff- Melentsoffin ryöstömurhasta. Huotarin tuomittiin maksamaan 400 markkaa oikeudenkäyntikuluja, murhatun pojalle Mikko Omenaiselle 282 markkaa ja muita pienempiä korvauksia muille asianosaisille. Lisäksi hänelle langetettiin kuolemantuomio. Waasan hovioikeuden piti vielä vahvistaa annettu tuomio.

Waasan hovioikeus vahvisti kihlakunnanoikeuden tuomion syyskuun 25. päivänä (Louhi joulukuun numero 146). Ennen tuomion täytäntöönpanoa tuomio kuitenkin annettiin Hänen Majesteettinsa Keisarin vahvistettavaksi.

Toukokuun lehdessä numero 54 ScreenShot7ilmoitetaankin sitten Hänen Keisarillisen Majesteettinsa lopullinen ratkaisu tuomioon: kuolemantuomio perutaan ja Juho Huotarin murhatuomio muutetaan elinkautiseksi kuristushuonevankeudeksi. Tarina ei kerro kuinka Juho Huotarin loppujen lopuksi kävi. En osaa arvioida sen aikaisia vankilaoloja, saati kuritushuonetta, joten en voi myöskään kuvitella oliko Huotari tyytyväinen muuttuneeseen tuomioonsa vai olisiko mieluummin tyytynyt alkuperäiseen. Lisäys 17.11.2016: Juho Huotari kärsi rangaistuksensa, muutti nimensä, perusti perheen ja vietti lopun elämäänsä kunniallisesti töitä tehden. Hänen uutta nimeään tai asuinpaikkaansa en julkista tietosuojan ja tiedon arkaluonteisuuden vuoksi.

Tämä oli siis tarina venäjänkarjalaisen Hermanni Omenaisen murhasta ja hänen murhaajastaan jormaskyläläisestä Juho Huotarista. Enpä olisi tiennyt tätäkään tarinaa ilman nykytekniikkaa ja digitoituja vanhoja sanomalehtiä.

Lisäys 22.12.2013
Sukututkija Sari Heimoselta saamieni tietojen mukaan murhattu laukkukauppias oli syntyisin Kontokin kunnan Akonlahden kylästä eli melko läheltä rajaa. Tämä noin vuonna 1841 syntynyt Terentjei Semenovits Melentjev eli Tero Simananpoika Omenainen on murhatarinan Hermanni Omenainen. Omenaisten suvulla esiintyy myös suku-/lisänimeä Lyttä. Omenaisten suvussa on sukupolvien aikana ollut monta tunnettua tietäjää ja laulajaa, joita kansanperinteen kerääjät ovat käyneet kuulemassa. Hermannin eli Teron isä oli Simana Jeysseinpoika Melentjev ja ukki Jeyssei Akonlahden seudun suurimpia tietäjiä. Teron itsensä sanotaan olleen melko heikkolahjainen laulamisen osalta. Murhatulta Hermannilta mainitaan jääneen Vienaan suremaan vaimo ja kaksi poikaa perheineen. Toinen näistä pojista on tuo jutussakin mainittu Mikko- Miitrei (s.1862), joka asui Akonlahden Timolassa, Nykyttilän rannalla. Miitrein tiedetään olleen naimisissa kaksi kertaa mutta vaimoista vain jälkimmäinen, Matro Nykänen, tunnetaan nimeltä. Miitreillä ja Matrolla ei ollut yhteisiä lapsia mutta Miitreillä oli lapsia ensimmäisestä avioliitostaan. Miitrein tyttären poika Valde oli perheessä kasvattilapsena ja yhdelle pojalleen Suomessa Miitrei saneli kirjeitä, koska ei itse ilmeisesti osannut kirjoittaa. Miitrein sisar Irina (s.1871) meni naimisiin latvajärveläisen Aleksei Leshevinin (Lezev) eli Lesosen kanssa. Heille syntyi ainakin kuusi lasta. (Lähde Sari Heimonen 22.12.2013)
Kontokki
Kartan lähde: http://www.juminkeko.fi/viena/akonlahti.html

Yksi kommentti artikkeliin ”Murhatarina Sotkamosta vuodelta 1893

  1. Terve
    Olipa mielenkiintoinen kooste, sillä nuo talot ja suvut liittyvät vaimoni sukuun oleellisesti! Mikko Meriläinen Ketolasta on vaimoni esi-isä ja sukua levisi myöhemmin Juuvanmäelle eli sitten Viiskantana tunnettuun taloon. Tätä sukua ovat Suokoneen Meriläiset, myös appiukkoni Antti. Kaiken lisäksi Antin äiti oli tuon murhaajaksi tuomitun sukua eli Huotari Parkuan talon toiselta puolen eli nykyisestä Vuoreksesta, joka tuolloin oli fyysisesti Parkuan pihapiirissä, mutta nyt peltoaukean toisella puolen.
    Kari Tervo

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s