Kuvia Kuhmon Lentiirasta

Vahingossa eksyin sivuille, joilta löysin muutamia mielenkiintoisia ja hyvälaatuisia kuvia 1900- luvun alun Lentiirasta, Kuhmosta siis. Kuvia oli ottanut vuonna 1908 valtiongeologina toiminut Frosterus pappissuvun jäsen Gustaf Benjamin Frosterus (s.30.10.1866, Porvoo). Hänen isänsä oli historiantutkija Johan Gustaf Frosterus.

Benjamin Frosteruksen geologinen tutkimusryhmä teki useampana vuotena tutkimusmatkoja Kainuuseen. Ryhmän tarkoituksena oli tutkia Kainuun korpimaastojen geologista rakennetta, valokuvata maastoa ja piirtää löydöksien mukaiset geologiset maastokartat. Tutkimusryhmään kuului Frosteruksen lisäksi ainakin geologi Johan Nestor Soikero (s.22.11.1867 Orimattila) alunperin Silfvenius. Osa kuvista on J.N.Soikeron ottamia.

Frosterus ja Soikero ovat kuvanneet Lentiiran kylästä useitakin taloja mutta tässä vaiheessa ainoa, jonka pystyin yhdistämään rippikirjojen henkilötietoihin, on Niskalan (nro.9) talo Lentiirajärven rannalla.

Geologien tutkimusmatkan aikaan vuonna 1908 Niskalan taloa isännöi Juho Heikki Niskanen (s.14.7.1861) puolisonsa Ester Polvisen kanssa. Juho Heikki oli kotoisin Lentua Haverilasta eli Kuumunvaarasta. Ennen Lentiiran kylän merkitsemistä lähteisiin omana kylänään, Niskala kuului Lentuan kylään (nro.38). Niskalan taloa asui Niskasen suku aiemminkin mutta Juho Heikin muuttaessa Niskalan tilalle, siellä asui Heikkisiä. Juho Heikki muutti Niskalaan Lentiirajärven toiselta puolelta Sutelasta, jossa hän ehti perheineen asua muutaman vuoden. Jo Sutelassa asuessaan Juho Heikki toimi kauppiaana. Heikkiset jäivät asumaan myös Niskalan tilalle Juho Heikin muuttaessa sinne. Heikkiset olivat muuttaneet Niskalaan 1830- luvun lopulla, kun siihen saakka tilaa hallineiden Niskasten viimeinen isäntä Påhl Niskanen kuoli 1836, eikä tilalle löytynyt jatkajaa perheestä.

Juho Heikki Niskasen isä Anders-Antti s.23.6.1835 syntyi Lentuan Haverilassa, samoin Antin isä Johan Mattsinpoika-Juho Matinpoika s.3.1.1802. Antti oli talollinen Juttuan Matalassa nro.3 (aiemmin Lentua 49 Matala). Johanin isä Matts-Matti Niskanen syntyi Lentuan Kyllölässä (nro.25) 11.1.1761. Mattsin isä Lars-Lauri  (s.1738) meni aikoinaan vävyksi Lentuan Kyllölään. Larsin oletan olevan Lentuan Huotarila/ Kalliojärvelle merkityn Henrik Larsinpoika Niskasen ja Lisa Vainikaisen pojan. Yhteyttä Lentiiran Niskalan varhaisten Niskasten ja tilalle 1890-luvun lopussa muuttaneen Juho Heikin välille ei löydy rippikirjalähteistä, yhteys on vanhempi eli oletettavasti 1600-luvun alkupuolelta.

Juho Heikki toimi maakauppiaana eli hänellä oli oikeudet harjoittaa kauppaa maaseudulla. Niskalan talo toimi siis myös kauppana. Vuonna 1908 otettujen kuvien mukaan Niskalan talo on suuri ja näyttää uudelta. Kuvassa lienee Niskasten lisäksi myös tilalla aiemmin asuneet Heikkiset (leski-isäntä Erkki Jaakonpoika Heikkinen kolmen tyttärensä ja yhden poikansa kansa sekä hänen veljensä Jaakko vaimonsa Anni Piiraisen ja kolmen tyttären sekä kahden poikansa kanssa).

Niskalan talossa asui isäntäpariskunnan lisäksi myös pojat Antti Vihtori puolisoineen ja Juho Hermo ennen muuttoaan Koveroon. Antti oli naimisissa Korpisalmen Häkkilästä eli Särkijärveltä kotoisin olleen Anna Kustaava Pulkkisen kanssa. Antti toimi ensin isänsä kaupanhoitajana, myöhemmin postiasemanhoitajana ja kauppiaana isänsä jälkeen. Johan Nestor Soikero ikuisti Anna Kustaavan sekä pariskunnan ensimmäisen lapsen; tyttären Helli Elviiran (s.1905) talon portailla kuvattuun valokuvaan:

Niskalan tila sijaitsi Lentiirajärven rannalla:

Valitettavasti Niskalan Antti Niskasen kauppa meni vuonna 1916 vararikkoon ja tilan osti itselleen Tuomas Piirainen Lentuankosken Pitkästäniemestä. Kaupankäynti ei kuitenkaan Niskalassa loppunut. Osuusliike Maakunta perusti Niskalaan 1919 haaraliikkeen ja liikkeenhoitajana toimi entinen kauppias Antti Niskanen. Osuusliikkeen aikaa kesti kolmisen vuotta ja sen jälkeen kaupanpitoa yritteli useampikin. 1920- luvulla  Matti Piirainen hankki kaupan itselleen ja hänen käsissään kyläkauppa toimi yli 50 vuotta (lähteenä Kuhmon historia, Jorma Wilmi, 2003, sivu 376).

On siis aika mahtavaa, että yli sata vuotta sitten ikuistettiin tavallisia taloja ja tavallisia talollisia valokuviin. Nämä maisemat, ihmiset ja rakennukset olisivat varmaankin Kuhmon erämaassa, kaukana kaikesta, jääneet ikuistamatta ellei Frosteruksen työryhmällä olisi sattunut olemaan jotain mielenkiintoista tutkittavaa. Kiitos siis heille!

GTK.n kuvien käyttöä säädellään oheisen aineistotuotelisenssin sääntöjen mukaisesti, lue oheisen linkin lisenssi, jos käytät kuvia!

GTK:n kuvien käyttöoikeuslisenssi