Geologi Benjamin Frosteruksen matkakuvia löytyi lisää. Vuonna 1905 Frosteruksen johtama geologiryhmä teki maaperätutkimuksia ja -piirroksia Paltamon seudulla. Ryhmä ikuisti myös maisemia ja taloja valikuviinsa.

Tässä jutussa pari kuvaa Mieslahdesta ja Melalahdesta.

Paltamon Melalahdessa sijaitsee tänäkin päivänä Hahtolanmäki ja siellä Hahtolan tila (karttakuvassa keskellä yläreunassa). Alueella on GTK:n tietokannan mukaan sijainnut historiallinen kuparikaivos 1700-luvun lopulla. Hopeakallioksikin paikka on nimetty, hopealöydöksistä en kuitenkaan löydä mainintaa.

Screen Shot 07-05-16 at 08.50 PM

Melalahden Hahtola nro.22 mainitaan rippikirjoissa omana tilanaan ensimmäisen kerran 1770-luvulla. Tuolloin tilalla asui Henrik Tauriainen (s.1734) vaimonsa Chirstin Härkösen (s.1728),  viiden lapsensa ja isänsä kanssa. Aiemmassa rippikirjassa perhe on merkitty Melalahti nro.19 Aholaan. Sitä mistä tilasta Hahtola on lohkaistu tai mistä Tauriaiset ovat alunperin, en ole tutkinut.

Mielenkiintoisesti Hahtolan ilmoitetaan rippikirjassa 1786-91 olevan uudistilan ja asukkaana 1740 syntynyt Jöran Oikarinen perheineen. Hahtolaan aiemmin asukkaaksi merkitty Tauriaisen perhe on merkitty itsellisiin. 1800- luvun alussa Hahtolassa asuu Thomas Tolonen (s.1772) vaimonsa Elin Leinosen kanssa. Tolosten perhe asuu Hahtolassa aina 1830-luvulle saakka, jolloin isännäksi tulee Matts Mustonen (s.1777) vaimonsa Anna Mikkosen ja lastensa kanssa. Kanssa-asujana Johan Karppinen (s.1801) vaimonsa Gretha Tikkasen ja lastensa kanssa. 1840- luvulla isäntänä onkin sitten Johan Karppinen.

1860-luvun lopulla talojen numerointi muuttuu isojaon edetessä ja Hahtolan numero vaihtuu nro.22 numeroon 24. Samalla päättyy Karppisten aika Hahtolassa ja uudeksi asukkaaksi tulee Jacob Väisänen (s.10.12.1847) perheineen. Uusi isäntä oli ammatiltaan neuloja ja Hahtolan tila lienee ollut aikansa mittapuussa melkoisen suuri, koska 1890-luvulla tilalle on merkitty 7 piikaa ja 2 renkiä. Talossa asuu isäntä Jacobin lisäksi hänen vaimonsa Eeva Lisa Härkönen (s.16.3.1857), veljensä Matts (s.7.5.1841), tämän vaimo Kaisa Stiina Leinonen (s.21.11.1843) ja pariskuntien lapset. Hahtolan tilalla on myös kaksi mäkitupaa: Viitasuolla asuu Karl Pyykkönen ja Maria Härmä, Sammakossa Erik Leinonen ja Brita Kaisa Leinonen.

VK01425
Hahtolan talo Paltamon Melalahdessa. Kuvaaja Hugo Berghell vuonna 1905. GTK, Vanhatkuvat.

Vuonna 1905, valokuvan ottamisaikaan, Hahtolan talossa asui edelleen nauloja Jakob Väisänen, puolisonsa Eeva Liisa Härkönen, heidän poikansa Jaakko Viljami (s.11.2.1879), tämän puoliso Anna Esaiasintytär Heikkinen (s.27.2.1886 Puolanka) sekä Jacobin ja Eeva naimattomat lapset: Eeva Sofia (s.22.4.1883), Albin (s.13.6.1885), Johannes Jalmari (s.27.3.1889) ja Martta Maria (s.28.4.1894). Tilalla asui myös Jacobin veli Matts Väisänen, hänen puolisonsa Kaisa Stina Leinonen, poika Kalle Pekka (s.22.5.1880), tämän vaimo Natalia Valpuri Johanintytär Korhonen (s.1.5.1884 Sotkamo) sekä Kalle Pekan kaksi lasta. Viitasuon mäkitupaa asuttaa edelleen Karl Pyykkönen perheineen ja Sammakon mäkitupaa Erik Leinonen perheineen. Sammokon mäkituvan nimi on tosin muuttunut Juurikoksi.

Toinen hieno kuvalöydös on otettu kuvaotsikon mukaan: ”Paltamosta Mieslahden kylän Kontiomäen talosta koilliseen. Taustalla Saukkovaara ja Härmämäki”. Kartoista en onnistu kohdentamaan Kontiomäen nimellä olevaa taloa, joten sen asukkaatkin ovat tässä vaiheessa kysymysmerkillä. Kaikki kainuulaiset tietävät kuitenkin nykyisen Kontiomäen kylän keskustan, joten talon lienee sijainnut ko. kylän lähistöllä. Palaan aiheeseen sikäli mikäli saan siihen lisätietoa.

VK01475
Kuva Mieslahden Kontiomäen talosta koilliseen. Kuvaaja Benjamin Frosterus vuonna 1905. GTK, Vanhatkuvat.

Lisäys: Kari Tervolta saamieni lisätietojen mukaan kyseessä on Mieslahti 23 Kontiomäki nimisenä tilana 1850-luvun loppuun tunnettu tila. Tiedon varmistuttua kaivoin esiin kyseisen tilan historiaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1850-luvulla tilalla asui Olof Kemppainen (s.1797) puolisonsa Elsa Korhosen (s.28.9.1808 Sotkamo) ja lastensa kanssa. Poika Henrikin (s.13.12.1827) puoliso Anna Karhu (s.23.1.1836) sekä Olofin vävy Mikkel Kaipainen (s.23.2.1827) vaimonsa Eva Caisa Kemppaisen (s.24.3.1829) asuivat myös Kontiomäen tilalla. 1850-luvun lopulla tilojen numerointi muuttuu isojaossa ja Kontiomäentila saa numeron 7, samalla tilan nimi lyhenee muotoon Kontiola. Tilalla asuu Henrik Kemppainen ja Mikkel Kaipainen perheineen. Myös Mikkel Kaipaisen äiti Lisa Rimpiläinen ja sisar Anna Beata Kaipainen ovat muuttaneet tilalle asumaan.

1860-luvun lopulla tilan nimi muuttuu 3/16 manttaalin Kaipaalaksi. Tilalla ilmeisesti on viimeistään tässä vaiheessa jo kaksi erillistä taloutta. Ainakin tilan asukkaat on merkitty kahdelle eri lehdelle. Toista Kaipaalan taloa asuttaa mainittu Henrik Kemppainen ja toista Mikkel Kaipainen, jonka sukunimestä lienee tilakin saanut uuden nimensä. Kaipaala ei liene ollut mikään pieni tila, koska jo 1870-luvulla tilalla on kolme piikaa ja kaksi renkiä. Myös Mikkel Kaipaisen taloudessa on yksi piika.

1883 Kaipaalan isäntä Henrik Kemppainen muuttaa perheineen Mieslahti 12 Tololaan. Kaipaalan tilalle jää asumaan leskeksi jäänyt Mikkel Kaipainen perheellisten poikiensa ja sisarensa kanssa. Pari vuotta taloudessa asuu myös sotkamolainen Juho Hakkarainen (s.28.5.1846) vaimonsa Anna Kaisa Piiraisen (s.10.8.1850, syntymäaika rippikirjassa hieman epäselvä ja tarkistamatta) kanssa, mutta he muuttavat takaisin Sotkamoon 1885. Talokkaaksi Kaipaalaan on merkitty myös Anna Kaisa Piiraisen veli Leonard Piirainen (s.3.1.1863) sekä Samuli Arffman (s.27.11.1828) vaimonsa Anna Greta Korhosen kanssa (s.7.9.1828) myös kaikki he lähtevät Sotkamoon 1880-luvun puolessa välissä. Tilalle on merkitty kaikkiaan 8 piikaa sekä Teeriniemi-niminen torppa, jota asuttaa Matti Abelinpoika Kemppainen (s.13.2.1864) perheineen.

1890-luvulla Kaipaalaa isännöi edelleen Mikkel-Mikko Kaipainen ja hänen poikansa perheineen. Kanssa-asukkaana Adolf Fredrik Kaipainen (s.15.11.1845, syntynyt Mieslahti 18) ja hänen vaimonsa Elsa Stiina Mustonen (s.6.10.1860). Teeriniemen torpassa asuu edelleen Matti Kemppainen. Kaipaalaan tilalle on tullut myös toinen torppa – Kellilä – ja siellä asuu Kalle Abelinpoika Näyhä (s.28.1.1870) ja vaimo Anna Kaisa Karlintytär Oikarinen (s.7.9.1871).

1900-luvun alkuvuosina Kaipaalassa asuu edelleen Mikkel-Mikko Kaipainen, joka kuitenkin kuolee 1905.  Hänen kolme poikaansa jatkavat tilalla asumistaan. Kaipaalan toiseen talouteen on merkitty Adolf Fredrik Kaipainen perheineen. Pellonpään eli Kellilän torppaa asutti alunperin Kalle Näyhä perheineen, nyt hän on siirtynyt Kaipaalan Jukolan torppaan ja Pellonpään torpassa asuu Wilhelmi Johaninpoika Tervonen perheineen. Lyijykylällä on hieman myöhemmin kirjoitettu, että koko tilan omistaa Snellman.

Kari Tervon avustuksella onnistuin siis paikantamaan valokuvan Kontiomäen tilana mainitun Kaipaalan tilan kartalle:

Screen Shot 07-07-16 at 09.30 PM

GTK.n kuvien käyttöä säädellään oheisen aineistotuotelisenssin sääntöjen mukaisesti, lue oheisen linkin lisenssi, jos käytät kuvia!

GTK: kuvien käyttöoikeuslisenssi

 

7 kommenttia artikkeliin ”Lisää kuvia Paltamosta

  1. Terve
    Komeaa jälkeä teet näiden kuvien innoittamana.
    Kondiola 23 on sijainnut nykyisen Marjalan ja Koivuahon talojen paikkeilla. Kondiolan luoteispuolella on sijainnut Vanha ja Uusi Kaipaalan talot. Toinen eli Kondiolan kanssa samalla mäellä sijainnut löytyy yhä kartoista.
    Kari

    Tykkää

  2. Kiitos Kari lisätiedoista! Löysin kyllä tuon Kondiola 23 aiemmista kirjoista. Ilmeisestikin Kontiola muuttuu ensin numerolle 7 ja sitten nro. 7 muuttuu nimelle Kaipaala. Ainakin samainen Henrik Kemppainen asuu noissa kaikissa versioissa. 1900-luvun alussa tilalla asuu Mikko Kaipainen perheineen. Tämän Kontiolan historian siis kyllä sain selville mutta en ollut varma, onko kyseessä kuvan tila, kun 1900-luvun alussa ei Kontiomäen nimellä tilaa löytynyt. Olenko siis oikeassa, että kyseessä voisi olla tuo Kontiola-Kaipaala-tila?

    Tykkää

  3. Minun vanhemmat ostivat Marjalan tilan -59 ja isäni kertoi että alunperin Marjalan maat on lohkottu Kaipaalan tilasta. Kaipaalan tila rakennuket sijaitsevat nykyisen Marjalantien eteläpuolella lähellä Leppiäntietä. Pellonpää paikka on Kaipaalasta nelisensataa metriä Kontiomäen asemalle päin,Leppilän tien varressa.

    Tykkää

      1. Lapsuudessa isällä oli vuokrapeltoja Kontiomellä nykyisen urheilukentän vieressä sen etelä puolella. Siinä oli silloin jonkin tilan kivinavetan jäänteet ja pari asuinrakennusta ja sauna rakennus. En muista vaan millä nimellä isäni tilaa sanoi. Voin kysyä asiaa vielä äidiltäni jos hän muistaisi.

        Tykkää

  4. Tänään tuli tuossa keskustelussa erään henkilönkassa jonka äiti on asunut aikoinaan Kontiomessä,siitä että missä on mahdollisesti sijainnut Kontio niminen talo. Sen sijainti paikka on kuuemma ollut nykyisen Losotörmäntien eteläpuolella vanhan jo puretun Nuorisoeuran talon kohdalla.Kuusikosta voi kuulemma vieläkin löytää jotain jälkijä. Talo josta minä silloin mainitsin oli Äitini muistin mukaa Tapiola.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s