Olof ”Olli” Lukkari syntyi Alasotkamon Koistilassa (talo nro. 35, myöhemmin 19) vuonna 1861 vanhempiensa Carl ”Kalle” Johaninpoika Lukkarin (s.1823) ja Elsa Caisa Huotarin (s.1824) seitsemäntenä lapsena. Elsa Caisa oli syntyisin Tipasojan Isonurmesta. Kaiken kaikkiaan lapsia Kallelle ja Elsalle syntyi kahdeksan, joista kolme kuoli aivan pienenä. Ollin lisäksi sisaret Greta Stina, Elsa ja Anna Gustafva sekä veli Johan perustivat perheet. Koistila oli ollut Lukkari- suvun omistuksessa jo 1770- luvulta alkaen, jolloin Henrik Johaninpoika Lukkari (s.1721) muutti paikalle Alasotkamon Kofferosta. Ollin isä Kalle kuoli pojan ollessa vain 7- vuoden ikäinen. Äiti Elsa Caisa lapsineen jäi asustelemaan Ylisotkamoon, ilmeisesti Koistilan tilan mailla olevaan rakennukseen. Ollin sisaruksista vanhempi veli Johan ”Juhana” meni naimisiin Anna Walburg Korhosen kanssa ja muutti myöhemmin Yläsotkamon puolelle. Hän oli ammatiltaan mylläri. Heille syntyi yhteensä 7 lasta. Ollin sisar Elsa ”Elli” meni 1887 naimisiin Eera ”Erkki” Komulaisen kanssa. Eera oli kädentaitaja, hän teki niin sepän, nikkarin kuin suutarinkin töitä. Elsa ja Eera asuivat Yläsotkamossa ja heille syntyi kolme lasta, lisäksi perheeseen kuului Elsan tytär Anna Loviisa. Sisarussarjan nuorimmainen Anna Gustafva kävi Kuopiossakin piikomassa ja löysi puolison, ristijärveläisen Kalle Mustosen, ollessaan Kajaanissa piikomassa. Naimisiin he menivät 1892 ja muuttivat Ouluun 1895. Heidän jälkeläisistään ei ole toistaiseksi tietoa.

Olli avioitui Anna Kaisa Erikintytär Meriläisen (s.1858) kanssa 20.6.1880. Anna Kaisan isä Erik Meriläinen ja äiti Lisa Tervo asuivat Sumsan kylän Ruokolahti- nimisessä talossa, johon Erik oli tullut aikoinaan vävyksi. Samaan aikaan tilan mailla asui myös Lars Pehrinpoika Lukkari, Saijanlahden Lukkareita alun perin. Olli ja Anna Kaisa asuivat ensimmäiset aviovuotensa Ylisotkamon kylällä. Perheeseen syntyi jo kuukausi vihkimisen jälkeen ensimmäinen lapsi, tytär Ida. Juho Heikki syntyi vuonna 1882 ja samana vuonna Olli ja Anna Kaisa siirtyivät torppareiksi Ontojoelle Tipasojan Heiskalasta.

olli ja anna kaisa
Olli ja Anna Kaisa

Ihan oman perheen kesken Olli ja Anna Kaisa eivät torppaansa asuneet, vaan alussa heillä oli ensin huonemiehenä Aukusti Pursiainen ja sitten Esko Komulainen vaimonsa Saara Koistisen kanssa. Pariskunta oli jo iäkkäämpi ja Esko kuolikin vuonna 1885 75- vuotiaana. Seuraavana Ollin ja Anna Kaisan lapsista syntyi Konsta vuonna 1888 ja Anna Sofia 1890. Ollin vanhin sisar Greta Stina oli mennyt naimisiin vuonna 1868 Karl ”Kalle” Huotarin kanssa ja he asuivat Sumsan kylän nro. 12 Teponniemen tilalla torppareina. Te-ponniemen tilan omisti siihen aikaan Renne Tikkanen. Liekö Greta Stinan asuinpaikka vaiko Anna Kaisan vanhempien läheisyys joen toisella puolella vaikuttanut siihen, että vuonna 1895 Olli ja Anna Kaisa tekivät Renne Tikkasen kanssa torppa”kontrahtin” ja aloittivat torppareina Teponniemen tilan mailla (kartta).

Screen Shot 01-09-16 at 12.59 PM
Lähtöpaikka Koistila, joka tunnetaan myöhemmällä nimellään Riihilehto ja sijaitsee Lykinnön kylällä

Olli ja Anna Kaisa olivat muuttaneet Teponniemeen syksyllä 1882 ja torpan vuokrasopimus tehtiin hieman takautuvasti. Sopimuksessa on hyvin tarkkaan lueteltu vuokramaat sekä muut ”kontrahtin” ehdot:

1.ksi Torppari saa tehdä peltoa torpan seudulta miten paljon haluaa.

2.ksi Niitykseen saa torppari Lääsösuolta yhden pohjan, Teerisuolta katajikko- pohjan ja siitä yhden pohjan ja selkosen pohjapuolelta raiviopohjan sekä Kangasojan, kuin myös Huotarinlahden kupeesta raivioniittyjä yksi pohja.

3.ksi Lehtiä saa taittaa torppari muualta paitsi halmemailta ei.

4.ksi Tilan metsästä korpimailta saa ottaa rakennus- ja polttopuita, aidaksia, seipäitä ja vitaksia torppari; ei enempää kuin omiksi tarpeikseen.

5.ksi Torppaa ei saa torppari kaupita eli luovuttaa muille kantatalon omistajan suostumuksetta; eikä isäntä, jolle talonsa luovuttaa, saa olla ilmoittamatta tämän kontrahdin sisältöä ja olemassaoloa.

6.ksi Näistä eduista maksaa arentia torppa vuosittain Marraskuun 1.päivänä kaksikymmentä markkaa ja kruunun pääveroa viisi markkaa.”

Screen Shot 01-09-16 at 01.08 PM
Ote alkuperäisestä torpan kontrahtista

Teponniemen torppa, jossa Olli ja Anna Kaisa asuivat, sai nimen Raketti. Nimen synnystä ei virallista tietoa ole mutta tarinan mukaan ohikulkevat vienankarjalaiset laukkukauppiaat olisivat selittäneet naapurikylien taloissa, kuinka torppaa rakennettiin kovalla touhulla ja huonolla suomenkielellä selitettäessä sana ”rakennettiin”, oli lyhentynyt versioon”rakettiin”. Ensimmäinen asumus sijaitsi muutamia kymmeniä metrejä nykyisestä asuinrakennuksesta lounaaseen ja purettiin myöhemmin tallirakennuksen rakennusvaiheessa pois. Uuteen torppaan syntyi vielä vuonna 1899 perheen kuopus; Antti Vihtori.

Olli kuoli vuonna 1902 ollessaan jossain päin Kuhmoa Savotassa. Varmaa tietoa tapahtumien kulusta ei ole mutta tietojen mukaan Olli olisi savotalla sairastunut ja kuollut Kuhmon sairaalassa. Itse kuolinsyytäkin voidaan vain arvailla. Olli haudattiin Kuhmoon. Hänen hautapaikkaansa ei ole löydetty, mahdollinen risti tai vastaava on yli vuosisadan aikana tuhoutunut. Teponniemen päätila itsessään joutui omistajansa rahavaikeuksien vuoksi ongelmiin. Torpparin vuokrasopimus oli kuitenkin voimassa ja Ollin kuoleman jälkeen siirtyi leskelle ja hänen lapsilleen. Leski lapsineen jatkoi torpan ylläpitoa ja viljelyä.

Elokuussa 1921 Anna Kaisa luovutti torpparioikeutensa pojilleen Juholle ja Antille. Luovutussopimuksessa oli ehto, jolla Juho ja Antti lupasivat huolehtia äidistään hänen kuolemaansa saakka. Syytinki oli tuolle ajalle yleistä, näin vanhemman sukupolven hyvinvointi oli jotensakin turvattu. Juho ja Antti ostivat Raketin torpan alueet kauppias Antti Tikkasen konkurssipesältä vuonna 1922 päivätyllä kauppakirjalla 5 150 markan hintaan. Näin torppareista tuli tilallisia. Ollin ja Anna Kaisan lapsista vanhin, Ida, oli mennyt naimisiin Reeti Witikan kanssa jo vuonna 1905 ja he asuivat poikiensa Ransun ja Matin kanssa Kuhmonniemen puolella Katermassa (nro 10 Jokela). Reeti Witikan isä Matti oli syntyisin Utajärveltä ja Reetin äidin Anna Kaisa Larsintytär Piiraisen isä oli torppari Sumsan kylästä.

Pojista keskimmäinen, Konsta, meni naimisiin 1908 Leena Sofia Antintytär Immosen kanssa. Leena oli kotoisin Tipasojan nro. 35 Kuohuvaarasta. Konsta ja Leena asuivat Raketin torpassa vielä vuonna 1910 poikansa Antti Iivarin (s.1908) kanssa. Konsta siirtyi myöhemmin asumaan Ontojoen kruununmailla sijaitsevaan Rajala- nimiseen torppaan. Konstan ja Leenan pojista nuorempi Väinö Johannes syntyi 1916. Antti Iivari jatkoi isänsä jälkeen Rajalan isäntänä ja Väinö Johannes jatkoi vaimonsa Elsa Karppasen vanhempien tilan isäntänä Ontojoen Kuhmon puoleisella rajalla sijaitsevalla Karppanen-  nimisellä tilalla.

konsta ja leena
Konsta ja Leena sekä pojat Antti ja Väinö

Ollin ja Anna Kaisan lapsista nuorin, Anna Sofia, kutsumanimeltään Anni, oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäisen miehen Kusti Korhosen kanssa Anni sai Hemmi- nimisen pojan ja toisen aviomiehensä Kalle Heikkisen kanssa pojat Kalle ja Eino sekä tyttäret Anni ja Hilja.

anna sofia ja kalle
Anna Sofia ja Kalle Heikkinen

Juho eli Jussi, meni naimisiin lokakuussa 1919 Ylisotkamon Kukkovaarasta kotoisin olevan Ida Maria Piiraisen kanssa. Ida Marian vanhemmat; Konstantin Piirainen ja Johanna Komulainen, muuttivat Sotkamon puolelle 1909 Katerman nro 18 Piiraalasta. Juholle ja Idalle syntyi ensimmäinen lapsi 1922 ja sai kasteessa nimen Konsta Olavi. Vuonna 1924 syntynyt Johannes sekä 1925 syntynyt Irja Amanda elivät vain muutaman päivän syntymänsä jälkeen. Konsta Olavi, kutsumanimeltään Olli, jäi siis perheen ainoaksi lapseksi. Lukkarin suku ei kuitenkaan hänen kauttaan saanut jatkua, vaan Konsta Olavi julistettiin sodassa kadonneena kuolleeksi 8.5.1942 ja hänen kohtalostaan on kirjoitettu erillinen tarina tähänkin blogiin. Juho kuoli 1943 ja leski- Ida jäi asumaan taloon yksin. Myöhemmin Ida meni naimisiin Kauko Korhosen kanssa.

3740_1
Juho vasemmalla, vieressään puolisonsa Ida ja edessä Konsta Olavi. Keskellä kuvassa Juhon ja Antin äiti Anna Kaisa Meriläinen. Antin puoliso Hilma ja Antti. Hilman sylissä pariskunnan esikoistytär.

 

Raketin Ollin ja Anna Kaisan lapsikatraasta nuorimmainen, Antti Vihtori, meni naimisiin huhtikuussa 1923 Tipasojan nro. 22 Piiraalan tyttären Hilma Johanna Antintytär Piiraisen kanssa. Hilma Johannan ja Juhon vaimon Ida Marian esi- isät ovat samaa Piiraisen sukua Katerman nro. 1 Kuvajalasta. Hilman esi-isä muutti Katermasta Alasotkamon nro. 2 Korholaan vuonna 1803, kun taas Ida Marian isä oli vielä syntynyt Katerman nro. 1 Kuvajalassa. Hilma oli toiseksi vanhin yhteensä kymmenen lapsen katraasta. Antti ja Hilma asuivat vuoteen 1949 saakka Raketin ns. vanhassa pirtissä. Vuonna 1949 valmistui uusi, suurempi ja uudenaikaisempi asuinrakennus lähes entisen viereen.

antti ja hilma
Hilma ja Antti

Juho Heikki ja Antti Vihtori jatkoivat Raketin viljelyä yhdessä. Juho rakensi perheelleen uuden kodin samaan pihapiiriin Antin jäädessä perheineen asumaan torpan jälkeen rakennettuun taloon (ns.vanha pirtti). Tila jaettiin virallisesti veljesten kesken kahtia vuonna 1950 päivätyn lainhuudatuksen mukaan. Antin osa tilasta säilytti alkuperäisen nimensä Raketti ja Juhon tila sai nimekseen Kotinurmi. Juho itse oli tosin kuollut jo vuonna 1943 ja tila oli lesken hallinnassa.

raketti
Kuvassa Raketin uusi puoli keskellä. Uuden rakennuksen edessä edellinen ns. vanha pirtti. Kotinurmi kuvan oikeassa reunassa. Veljesten navettarakennukset jonona. Tien toisella puolella Raketin latoja ja talleja. Hieman erillään kuvan alareunassa nököttää vanha savusauna.
061
Savusauna nykyasussaan

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s