Olen moneen kertaan esivanhempiani tutkiessani törmännyt haasteisiin ja todella hankalasti löydettäviin polunpätkiin. Kaikista olen selvinnyt salapoliisimaisen selvittelyn jälkeen. Isona apuna joissain haasteissa ovat olleet ihanat sukututkijaystäväni. Olen vuosien varrella oppinut sen, että kun omat silmät ja aivot eivät enää jaksa etsiä uusia johtolankoja, kannattaa turvautua ystävien apuun. Olen todella tyytyväinen siihen, että esivanhempieni taustat ovat selvillä aina 1600- luvulle saakka lukuunottamatta yhtä mysteeriä. Tähänkin mysteeriin olen pyytänyt apua monelta eri sukututkijaforumilta. Ihmisten auttamisen halu on aina ilahduttavaa ja olisin niin sydämestäni toivonut, että jostain pienen pieni langanpätkä olisi löytynyt mutta eipä ole ei!
Varmaan itse Sherlock Holmeskin raapisi kuuluisaa etsivänlakkiaan tämän ongelman edessä. Isoäitini Olga Kyllösen äiti oli Maria Heikkinen, Kuhmon Katerman Kulvetvaaran tyttäriä. Marian isä Lars oli nainut Kuhmon lukkarin Abram Jurvelinin Brita- tyttären ja Maria oli heidän toiseksi nuorin lapsensa. Abram Jurvelin oli tullut puolisonsa Brita Thomasintytär Paavolan kanssa Kuhmon korpeen Abramin työn perässä Utajärveltä. Abram oli Utajärven lukkarin Erik Jurvelinin ja Margeta Roinisen poika ja suurperheen pojista useampi kouluttautui isänsä opetuksella lukkarin ammattiin. Utajärven lukkarin pesti periytyi Abramin vanhemmalle Henrik veljelle, joten Abramin piti lähteä toteuttamaan ammattiaan muualle ja oikein hyvä niin, koska oma olemassaoloni riippui täysin tuosta päätöksestä.
Jurvelinien eli alunperin Jurvakaisten taustat olen onnistunut kaivamaan menneisyyden hämäristä. Abram Jurvelinin puoliso Brita oli Thomas Thomasinpoika Paavolan ja hänen Lisa puolisonsa lapsikatraan neljäs ja syntyi vuonna 1811 Utajärven Sotkajärven Wimbarissa eli Järvelässä. Isä Thomas syntyi Määttänä 1780 Utajärven Juorkunan Keinäsessä ja isä Thomas ottikin käyttöönsä myöhemmin nimen Keinänen. Utajärven rippikirjat ovat sukututkijan painajainen. Ensinnäkin länsi-suomalainen suku-/lisänimien käyttö on villiä ja sekoittaa kokeneemmankin tutkijan pään kiemuroillaan. Henkilön suku- tai lisänimi muuttuu nimittäin kulloisenkin asuinpaikan mukaan ja jos henkilö muuttaa usein paikasta toiseen, on hänen metsästämisensä uusista paikoista melkoista summamutikassa räiskintää. Tämän nimien vaihtamisen lisäksi Utajärven kirkonkirjoissa on useammassa välissä muutaman vuoden, jopa parin vuosikymmenen aukko. Tässäkin sotkussa olisi jo ihan riittämiin mutta jäljellä olevista rippikirjoista useammasta puuttuu jostain syystä kirjan alkupäästä juuri minun etsinnöissäni elintärkeä Utajärven kylät Juorkuna, Särkijärvi ja Sankijärvi!!!
Siinäpä sitä sitten ihmetellään sellaista tosiasiaa, että Thomas Thomasinpojan puolison Lisan taustasta tiedän vain sen mitä olemassa olevat kirjat kertovat eli syntymävuoden 1773 ja sekin voi sitten loppupelissä olla jotain ihan muuta.
Thomas siis syntyy 1780 Juorkunajärven rannalla Keinäsen talossa, jonne isä Thomas Thomasinpoika Tåska-Määttä oli vaimonsa Elin Väänäsen kanssa asettunut asumaan. Isä Thomas muutti perheineen 1785 asumaan järven toiselle puolelle, Kauniskankaalle.
Rippikirjassa Thomas senior ja Elin Väänänen Juorkunan Keinäsessä:
Seuraavasta kahdesta kirjasta puuttuu Särkijärvi ja Juorkunan kylästä osa. Thomas Thomasinpojan avio Lisan kanssa on mysteeri. Vihityistä heitä ei löydy, eikä ensimmäisen lapsen Marian syntymää 21.2.1804 ole merkitty kastettujen kirjaan.
Vuosien 1804- 1810 Utajärven rippikirjassa Thomas asuu puolisonsa Lisan kanssa Utajärvi nro 8 Merilä. Talon aikaisempi isäntä Johan saa seurakseen Pehr Siiran Magdalena puolisoineen ja Thomasin Lisan kanssa. Thomas on merkitty sanalla sväger – lanko. Pehr Siiran puoliso Magdalena on tutkimusten perusteella Thomasin sisar. Rippikirjoissa vuosina 1791-1803 olevan katkoksen vuoksi Thomasin ja Lisan kohtaamista ei löydy eli ei ole tiedossa onko Thomas löytänyt tulevan vaimonsa jo kotikylällään Juorkunassa vaiko vasta Utajärvelle muuttonsa jälkeen. Merilän tila on sijainnut Oulujoen rannalla, Utajärven keskustasta hieman Oulun suuntaan, Ylimerilän pihapiirissä, näin kertoo Merilän kartanon historia. Merilän kartano on syntynyt tilalle myöhemmin tervansoudun myötävaikutuksella. Mielenkiintoinen yhtymäkohta on se, että Merilän tuleva isäntä Hans Bertilinpoika Lassila asuu Sotkajärvellä Wimbari-Järvelä talossa. Hans Lassila siirtyy Merilän isännäksi ja Thomas Lisan ja lastensa kanssa Sotkajärven Wimbari-Järvelään. 21.2.1804 syntyneen Maria- tyttären kastemerkintää ei löydy kirjoista mutta 30.11.1805 syntyneen Lisa Magdalenan löytää kirjasta. Hänen kummeineen mainitaan: kersantti P.G. (?) Aspegren, Gabriel Roininen vaimoineen, Henrik Keinänen ja Brita Styf. Kummien kautta en ole onnistunut löytämään uusia johtolankoja, Brita Styf täytyy selventää ensin.
Vuonna 1805 syntyneen Lisa Magdalenan kastekirjaus
Seuraavassa rippikirjassa eli 1811- eteenpäin Thomas asuu perheineen siis Sotkajärven rannalla Wimbari eli Järvelä nimisellä tilalla. Oheisessa kartassa Wimbari ja Järvelä näkyvät erillisinä tiloina, on siis mahdoton sanoa kumpaa tarkoitetaan mutta voisin olettaa kyseessä olevan tuon Järvelä- nimellä esiintyvän, koska Wimbari on rippikirjassa myös omanaan. Rippikirjaan ilmestyy Thomasin ja perheen lisäksi myös Johan Lippo Juorkunan Määtän eli Lipon talosta. Johanin puoliso on Margeta Thomasintytär Määttä. Johan on Påhl Mattsinpoika Lipon ja Elin Erikintytär Määtän vuonna 1792 syntynyt poika. Tällä hetkellä minulla ei ole tietoa Johanin tai Margetan yhteydestä Thomasiin tahi Lisaan. Toinen selvitettävä asia on siis Johan Lippo & Margeta Määttä. Margetan syntymäaikaa ei ilmoiteta rippikirjoissa.
Saman rippikirjan sivun alareunaan ilmestyy mor Elin 1756 ja son Eric syntynyt 9.1.1797. Tai ainakin tulkitsen Ericin nimen edessä olevan sanan ”son”- poika. Elin olisi siis vielä 4- kymppisenä tehnyt pojan. Isä Thomasin kuolinaikaa ei löydy mistään mutta hän on siis kuollut ennen vuotta 1811. Vuonna 1813 syntyneen Thomas- pojan kummeina mainitaan Johan Suorsa Carin vaimonsa kanssa, Mickell ? ja Anna Määttä.
Utajärvi RK 1804- 10 Juorkuna, Määttä eli Lippo
Thomasin s.1813 kastekirjaus ja kummit
Rippikirjaan 1821-28 Thomas ja Lisa muuttavat Paavola- nimiseen taloon Utajärvellä. He ilmestyvät sivun alareunaan itsellisinä uudisasukkaina vuonna 1822. Thomasin sukunimenä on Hongasenaho ja syntymäaika muuttunut virheellisesti muotoon 1778. Lisan syntymäaika 1773. Perheen lapset eivät ole mahtuneet samalle rippikirjan sivulle ja ohjataan samalla myöhemmin kirjassa olevalle sivulle. Sieltä löytyvät perheen lapset, joista osa menee jo naimisiin ja osa lähtee työhön piikana tai renkinä. Poika Johan avioituu muuten kuhmolaisen Stina Kyllösen kanssa. Lasten lisäksi sivulla on myös mor Elin Väänänen, jonka ilmoitetaan lähteneen Ouluun. Lasten sivulla isä Thomasin sukunimeksi ilmoitetaan Paavola.
Thomas on siis muuttanut Paavolaan ja Paavolassa hänen vaimonsa Lisa kuolee 2.3.1840 keuhkotautiin 67 vuoden iässä sikäli mikäli hänen ilmoitettu syntymäaikansa pitää paikkansa. Perukirja Lisan kuoleman jälkeen tehdään vasta lokakuussa 1845. Tähän syynä lienee se, että isä Thomas on avioitumassa uudelleen. Toinen puoliso on Helena Määttä s.1787. Perukirjassa mainitaan pojat Thomas ja Johan sekä tyttäret Maria ja Brita. Lisa Magdalenaa tahi Margaretaa ei mainita. Molemmat ilmeisesti kuolleet. Thomas isä kuolee itse vuonna 1854.
Kaikki olisi muuten mukavan selvää ja kaivettua mutta Lisan tausta on ja pysyy piilossa. Kuka Lisa siis oikein on? Miksi hänelle ei ole mihinkään kirjattu patronyymiä, joka johtaisi edes jonnekin suuntaan….ehkä….? Miksi syntymäaika ilmoitetaan ilman päivämäärää? Onko se merkki muualta muuttaneesta henkilöstä? No ei ole, Utajärvellä on monia vain vuodella ilmoitettuja vaikka ovatkin syntyneet paikkakunnalla. Onko Lisan syntymävuosi varmuudella 1773? No ei ole, kirjureille sattuu tahattomia virheitä tai henkilö itsekään ei muista oikeaa syntymäaikaansa. Lisalla ei siis koskaan ilmoiteta muuta sukunimeä kuin Paavola, jonka hän saa ensimmäisen kerran vasta kuollessaan.
Kun katsoo Googlen karttaa Utajärven alueesta, voi hyvin ymmärtää ongelmani suuruuden. Jos Thomas ja Lisa ovat avioituneet jo Juorkunassa, miksi Lisa olisi tullut Utajärven syrjäperukoille? Juorkunaan on voinut eksyä Kainuun, Koillismaan tai esim. Ylikiimingin suunnilta. Jos Lisa ja Thomas tapasivat vasta Utajärvellä, Lisan mahdollinen tulopaikka on vieläkin suurempi, koska Utajärvelle ja ylipäätänsä Oulun suuntaan tultiin piikomaan melkoisen kaukaa. Mielenkiintoinen seikka on se, että rippikirjassa 1804-1810 Lisan ja Thomasin ilmoitetaan joko tulleen tai lähteneen Tyrnävälle 1806. Voisiko Lisan juuret olla siellä suunnalla? Paljon on kysymyksiä ja paljon olen kysymysiä jo yliviivannut selvitettyinä. Lisa on ja pysyy mysteerinä. Lupaan kuitenkin itselleni, että yritän kaivaa esivanhemmistani puuttuvan lenkin esiin. En suostu uskomaan, että kyseessä olisi ”mission impossible”! NO WAY!
Jatkan tarinaa 7.12.2015, koska tutkijakollegani löysi uusia johtolankoja. Thomas Kauniskangas, aiemmin siis Määttä-Keinänen, löytyy Tyrnävältä 1787 eteenpäin. Asuinpaikkana Ängeslevän Kärnä ja sukunimenä Kauniskangas. Kauniskankaan ilmoitetaan olevan lampuoti.
Saman ajan lastenkirja, jossa Thomasin ja Elinin lapset. Mielenkiintoista kyllä, samassa perheessä ilmoitetaan olevan Brita Styf etuliitteellä BF. Onko kyseessä Bondes foster eli kasvattilapsi. Tämä selittäisi hyvin sen, että Brita on myöhemmin Thomasin ja Lisan lapsen kummina.
Samalta ajalta löytyy myös toinen lastenkirja, jossa paikkana Kärnä 10, eikä tässä ole mainittu Britaa.
Tyrnävä 1787- 94 lastenkirja II
Seuraavassa lastenkirjassa Kärnän numero on 32, kyseessä lienee kuitenkin sama paikka kuin aiemmin. Thomasin ja Elinin perhe on kasvanut parilla lapsella ja sivun alalaidassa mainitaan Brita Fors sekä jo aiemmin kirjoissa ollut Brita Styf. Brita Styf isäksi vahvistuu patronyymin kautta Johan ja syntymävuodeksi 1784. Thomas 1780 löytyy vielä tästäkin kirjasta, koska on kirjan alkaessa vielä rippikoulua käymätön. Hän pääsee ripiltä ilmeisesti vuonna 1797.
Thomasin ja Elinin lapsikatraan viimeisen eli Erikin olemassaolo varmistuu seuraavasta lastenkirjasta, osa vanhemmista lapsista on jo siirtynyt rippikirjan puolelle, joka siis Tyrnävän seurakunnan osalta on melkoisen vajavainen tuhoutuneiden kirkonkirjojen vuoksi.
Tyrnävä 1800- 1806 Lastenkirja
Vuoden 1801 henkikirjassa Tyrnävän Ängeslevällä nro 32 Kärnässä asuu Daniel Thomasinpoika, veli Thomas, vävy Pehr, Malin ja Stina tyttäret eli tässä tapauksessa Danielin ja Thomasin sisaret kyseessä, joista Malin naimisissa Pehr Siiran kanssa. Lisäksi henkikirjassa mainitaan veljen vaimo Lisa eli Thomas ja Lisa ovat avioituneet viimeistään vuonna 1802.
Tyrnävän Ängeslevä henkirjassa 1802
Vuoden 1801 henkikirjassa Kärnässä asuu vielä perheen isä Thomas puolisonsa Elinin kanssa. Koska isä Thomas ei vielä vuonna 1802 ole henkirahanmaksusta vapautettavan ikäinen, hän luultavasti kuolee siis noin 1801-02. Poika Thomasia ei kirjassa mainita Kärnän kohdalla vaikka hän on henkikirjoitusikäinen. Thomas lienee siis palkollisena jossain talossa. Varmuutta siihen mikä talo on kyseessä ei voi saada, koska Thomas- nimisiä on useita renkinä eikä heidän sukunimiään ole mainittu.
Tyrnävän Ängeslevä henkirjassa 1801
Vuosien 1803- 04 henkikirjoissa Thomas ja Lisa asuvat edelleen Ängeslevän Kärnässä Danielin luona. Vuonna 1805 heitä ei enää mainita. Vuoden 1805 kirjassa mainitaan lasten äiti Elin rampana, siksi hänestä ei ole tarvinnut maksaa henkirahaa edellisinä vuosina, eikä häntä ole kirjoissa mainittu. Elin asuu siis poikansa Danielin luona, kunnes ilmestyy myöhemmin Thomasin ja Lisan talouteen.
Tyrnävän Ängeslevä henkikirjassa 1803
Jaanailua sukututkimuksen havinoissa 
Hei. Onhan tuttuja talojen henkikirjat? Ne löytyvät esim. sanoilla Henkikirja Utajärvi 1800. Olen tehnyt kirjoitelman Juorkunan Kivelän sukuhistoriasta. Käsittää aikaa 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Jos kirjoitelmani kiinnostaa, laita viesti alpo.ervasti ät omanetti.fi Ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. On vain sukuharrastelijan kirjoitelma. Terv. Alpo Ervasti Raahe / Kuusamo
TykkääTykkää
Hei Alpo, henkikirjat ovat usein se ainoa keino yrittää selvitellä langan päitä, joten tutuksi ovat nekin vuosien varrella tulleet. Tietenkin luen aina suurella mielenkiinnolla kirjoituksia, varsinkin, jos ne jotenkin liittyvät omien esivanhempieni sukuihin tai asuinpaikkoihin. Laitanpa postia tulemaan.
TykkääTykkää
Mielikuva että Lisa olis Marttila Muhokselta.
TykkääTykkää
Kiitos JK kommentista ja tiedosta. En ole päivittänyt tutkimuksiani artikkeliin mutta tällä hetkellä olen olettamuksessa, että Lisa olisi Pietilä Limingan Virkkulasta. Tutkailen tuki Marttila-vaihtoehdon, koska aukotonta tutkimusta en ole saanut Pietilään varmistettua.
TykkääTykkää