Sain vast’ ikään eräässä Facebook- ryhmässä kyselyn koskien kainuulaista Huotelin- sukua. En moisesta ollut aikaisemmin kuullutkaan ja ensimmäinen mielleyhtymäni oli tietenkin nimen ulkomaalainen alkuperä. Koskapa en koskaan (lähes koskaan) kieltäydy haasteista, päätin tutustua aiheeseen enemmän.

Eipä aikaakaan, kun tärmäsin Kajaanin 1800- luvun loppupuolen rippikirjoissa ensimmäiseen Huotelin- sukuiseen. Kajaanin kaupungin rippikirjoihin olen tutustunut hyvin satunnaisesti, koska omassa suvussani ei sinne suuntaan kovinkaan paljon ole ollut asiaa. Olen aina ollut siinä uskossa, että Kainuussa ulkomaalaisvivahteinen nimi viittaa joko sotilaaseen, joille annettiin suomalaisen sukunimen tilalle ruotsalainen sotilasnimi, tai sitten muualta tulleeseen virkamies- pappis tai muuhun säätyläissukuun. Kajaanin kaupunki on kuitenkin ilmeisesti ollut niin hienostunut kaupunki, että vähänkään parempaan väestönosaan kuuluvien perikainuulaisia tai -savolaisia sukunimiä on väännelty paremmin hienostuneeseen kieleen sopiviksi. Heti ensimmäisillä rippikirjan sivuilla törmäsin mm. nimeen Härkman, joka melko pikaisella silmäilyllä paljastui tutuksi Härkönen- nimeksi. Pah! Kaikenmoista nirppanokkaisuutta.

Seurasin Huotelin- sukua taakse päin rippikirjoissa kunnes tiettyä syntymäaikaa seuratessani törmäsin sukunimen kirjoitusmuotoon Huotari. Tämä sukunimensä erilaiseen kirjoitusmuotoon kääntänyt oli Eskil Huotari, jonka jäljet johtivat Kuhmoon. Eskil oli syntynyt vuonna 1765 Kuhmossa ja syntymäpäiväksi rippikirjoihin on merkitty 20.2. Eskil ilmestyy Kajaanin rippikirjoihin 1780- luvun lopulla ja hänet mainitaan renkinä. Silloin hänen sukunimensä kirjoitettiin vielä muotoon Huotari. Renkimies Huotari menee 1790- luvun alussa naimisiin leskirouva Helena Pehrintytär Okkosen (s.21.10.1758) kanssa. Helenan ensimmäinen puoliso oli Johan Pikkarainen, joka kuolee 1791. Pariskunnalla oli ainakin yksi tytär. Helenan isän ammattia tai titteliä ei mainita rippikirjoissa mutta Helenan vanhempi vuonna 1755 syntynyt veli Johan tituleerataan myöhemmin porvarina. Olisiko renki Eskil nainut ylemmän säädyn lesken ja siitä syystä päässyt piireihin, koskapa rippikirjassa 1804-10 hän on raatimies. Samalla tavallinen Huotari häivyttää alhaisemman syntyperänsä muuttamalla nimensä muotoon Huotelin. Kolmen ensimmäisen lapsen syntymätiedoissa tavallinen Huotari mainitaan mutta nuorimman, vuonna 1804 syntyneen, Henrik-pojan kohdalla sukunimi on jo Huotelin.

Eskil ja Helena saavat kaikkiaan viisi poikaa: Pehr s.23.12.1973, Eskil s. 1.8.1796, Johannes Elias s.6.10.1799, k.18.6.1803, Jacobus 30.11.1802, k.26.5.1803 ja Henrik s.26.10.1804. Pojista myös Pehr ilmeisesti kuolee pienenä, koska häntä ei rippikirjoissa myöhemmin mainita. Eskil- isä itse kuolee 26. helmikuuta 1809 vain 44- vuotiaana rintapistokseen eli tutummin tällä tarkoitetaan kai sydänkohtausta. Liekö tämä ollut kova isku uudelleen leskeksi jääneelle Helenalle , koska hän kuolee vain reilu viikko miestään myöhemmin 6. maaliskuuta 1809 kuumeeseen. Eskilin ja Helenan alaikäiset lapset Eskil ja Henrik kasvavat isosiskopuolensa Anna Lena Pikkaraisen huomassa asuinpaikkanaan Kajaanin 2. kvarttaali.

Kajaanin kaupungin kartta 1840- luvulta (lähde:www.vanhakartta.fi). Toinen kvarttaali merkitty keltaisella.

Eskil Huotelin menee 1820- luvun alussa naimisiin Stina Härkmanin s.2.5.1802. Härkmanit ovat myös näitä Kajaanin kaupungin hienostonimen saaneita sukuja, alunperin siis ihan tavallinen Härkönen. Eskil ja Stina asuvat Kajaani 32, öfra gatan, öfra sidan. Ihan tarkat koordinaatit eivät ole asuinpaikan hahmottamiseen mutta ilmeisestikin samaa taloa perhe asui jo isä- Eskilin aikaan eli sijoittaisin asuinapaikan johonkin raatihuoneen torin ympäristöön. Eskilin nuorempi veli Henrik muuttaa Iihin ja hän kuolee 21.3.1833 Iin Nybyn lasitehtaalla. Kuolintiedoissa on maininta ”naimisissa” mutta tietoa puolisosta tai lapsista ei toistaiseksi ole löytynyt.

Eskil ja Stina saavat kaikkiaan 9 lasta. Vanhin lapsista Påhl syntyy 11.1.1824 ja menee aikanaan naimisiin Greta Caisa Haffmanin kanssa (s.15.5.1814). Påhl ja Greta saavat kaksi tytärtä: Caisa Stina s.1.9.1849 ja Mina Gustafa s.11.8.1856. Tyttäristä Caisa Stina synnyttää aviottoman pojan, Karl Petterin 4.12.1874, joka kuolee 17.1.1875.

Eskilin ja Stinan vanhin tytär Vilhelmina Helena s.25.7.1826 muuttaa 1849 Jyväskylään eikä hänen mahdollisista jälkeläisistään ole tällä hetkellä tietoa. Tyttäristä Caisa Sofia s.20.6.1830 kuolee reilun vuoden ikäisenä 15.11.1831. Lapsista seuraavaksi syntyy Carl 26.4.1832. Carl menee aikanaan naimisiin sotkamolaisen Catharina Henrikintytär Härkösen (s.16.1.1826) kanssa. Pariskunta oli ilmeisesti lapseton. Tutkimuksissa löytyy eräs mielenkiintoinen seikka tästä Carl Huotelista. Rippikirjoissa hänet on merkitty asumaan Kajaani 32:een eli samaan taloon kuin isänsä Eskil aikoinaan. Rippikirjoissa Carl mainitaan työmiehenä aina kuolemaansa saakka, kuten alla olevasta rippikirjaotteesta voi nähdä.

Sanomalehdessä on oheinen ilmoitus 31.1.1896. Ilmoituksessa kerrotaan Kaarle (Carl) Huotelinin lainhuudosta, jonka mukaan hän on lunastanut veljensä Juhanan osuuden Kajaani 32:sta. Muiden sisarusten osuuksista ei mainita. Tärkein huomio koskee kuitenkin Kaarle Huotelinin titteliä! Hänet mainitaan oikein kartanonomistajana. Onkohan tyyli ollut tuohon aikaan tituleerata isompia talojakin kartanoiksi, koska Kajaanissa ei tiedetä olleen muita kartanoita kuin joen toisella puolella sijaitseva Karolineburg ja siitä kartanosta ei tässä tapauksessa voi olla kysymys. Toki Kajaanissa oli muutama latokartanoiksi tituleerattu pytinki (Lampela, Aurala, Huhtikangas ja Makkola), mutta niistäkään ei tässä tapauksessa ole kysymys. Kimmo Härkönen kävi valokuvaamassa Carlin hautakiven Kajaanin Paltaniemen hautausmaalla ja kiveen on kaiverrettu komeasti titteli Kartanonomistaja. Jää siis arvoitukseksi millainen ja kuinka suuri talo on Kaarlo Huotelinin isännöimä ”kartano” ollut. Mielenkiintoinen yhtälö kuitenkin, ammattina työmies ja samalla kartanonomistaja.

Kuva: Kimmo Härkönen

Palataan jälleen Eskilin ja Gretan lapsiin. Carlin jälkeen perheeseen syntyi tytär Brita Caisa 18.1.1835, joka kuolee 7.6.1836, kuolinsyytä ei ole mainittu. Seuraavaksi perheeseen syntyy 25.3.1837 tytär Sofia Maria. Sofia Maria muuttaa Joensuuhun vuonna 1855 mutta palaa takaisin Kajaaniin. Hän synnyttää kaksi aviotonta lasta Kajaanissa ollessaan: Johan Petter Huotelin s.6.7.1861, kuolee 1.11.1862 ja Kalle s.27.12.1874. kuolee 24.4.1879.

Seuraavana Eskilin ja Grethan perhe kasvaa pojalla: Johan syntyy 4.1.1840. Juho menee naimisiin Gustava Pikkaraisen (s.21.4.1849) kanssa ja heille syntyy viisi lasta: Johan Petter s.26.12.1870, Maria Gustava s.10.11.1872, Kristina s.10.9.1878. Kristina Huotelin nimisen henkilön on muisteltu olleen töissä Kajaanin kirjakaupassa. Ilmeisesti naimaton neiti-ihminen. Emil August s. 11.2.1882 ja Kalle s.28.10.1883, kuollut pienenä.

Juhon ja Gustavan poika Johan Petter Huotelin menee naimisiin kuhmolaisen 17.3.1876 syntyneen Lydia Maria Komulaisen kanssa ja heille syntyy lapset: Juho Pekka 29.6.1899, Anna Gustaava 21.10.1900, Kalle August 23.1.1903, kuolee 1.4.1903, Wäinö 18.7.1904, kuolee 2.7.1905, Paavo 21.11.1905 ja Jaakko 1.1.1908. Muiden Juhon ja Gustavan lasten jälkeläisistä ei ole tietoa julkisten lähteiden puuttumisen vuoksi,

Näin siis selvisi alkuun oudohkon sukunimen Huotelin alkuperä. Nykyään Huotelin sukuisia on levinnyt ympäri Suomen. Nämä ovat siis Juho Huotelinin ja Kustaava Pikkaraisen jälkipolvia. Muitakin mielenkiintoisia ruotsalaiselta kuulostavia sukunimiä Kajaanista löytyy. Niistä lisää toisessa tarinassa.