Artikkelisarja Benjamin Frosteruksen geologiryhmän ottamien valokuvien tiimoilta jatkuu. Tällä kertaa muutama otos Puolangan seudulta. Frosteruksen työryhmä samoili Kainuun maisemissa 1900-luvun alkuvuosina kartoittaen maaperää ja piirtäen goelogisia karttoja havaintojen ja valokuvien avulla.

Artikkelin otsikkokuvassa näkymä Nurkkalankalliolta Kivarijärvelle. Kuvan henkilö tunnistamaton, kuvan ottaja Hugo Berghell ja vuosi on 1905 (kuvan omistaa GTK, vanhatkuvat). Nurkkala on Kivarijärven itäisen lahden pohjukassa eli Puolangan kirkonkylän reunamilla. Lahden nimi onkin Nurkkalahti.

Screen Shot 07-08-16 at 02.53 PM

Muualta Kainuusta seurue on innostunut kuvaamaan myös vastaan tulleita taloja asukkaineen, Puolangalta näitä taloja ja asukkaita kuvaavia kuvia on vain yksi:

VK01411
Korkeatalon isäntä Heikki Kanniainen Puolangalla vuonna 1905 (kuvaaja on virheellisesti merkinnyt Heikin sukunimeksi Kauniainen). Kuvaaja Hugo Berghell (GTK, Vanhatkuvat).

Kesti hetken löytää kuvan perhe rippikirjoista. Korkeataloa ei ole nimetty suoraan rippikirjan hakemistoon ja alkuperäiseen kuvaan Heikin sukunimeksi on merkitty Kauniainen. Löysin kuitenkin varmuudella oikean pariskunnan. Talo ei ole rippikirjoissa Korkeatalo vaan Puolangan Joukokylän nro.10 Polvi. Sivulle on sulkuihin kirjattu: Korkee-Korkea. Taloa asuu Heikki Larsinpoika Kanniainen (s.18.12.1874), vaimonsa Eeva Halonen (s.21.10.1867 Kestilä) ja lapset Lauri Ilmari (s.27.12.1899), Aili Kustaava (s.18.4.1902) ja Wäinö Evert (s.31.7.1904). Nämä lapset ovat siis valokuvassa vanhempiensa kanssa. Lauri noin 5 vuotiaana, Aili noin 3 vuotiaana ja Wäinö noin vuosikkaana. Myöhemmin perheeseen syntyy vielä ainakin kaksi tytärtä: vuonna 1906 syntyy kuolleena tytär ja 9.7.1908 tytär, joka saa nimekseen Eeva Lyydia.

Screen Shot 07-08-16 at 04.17 PM
Kartan keskellä näkyy talot Polvi ja Korkea. Kyseessä Joukokylä Puolangan pohjoisosassa.

Polven talo on uudistalo 1880-luvulta. Ensimmäisen kerran talo oli verolla 1883. Tilan perusti Lauri Raappana mutta hän luopui tilasta jo muutaman vuoden jälkeen. Hänen jälkeensä tilaa asutti Heikki Kemppainen. Kemppainenkin luopui tilanhoidosta ja seuraavaksi tilanpitoa tuli yrittämään Matti Väisänen (s.1838) vaimonsa Anna Kaisa Kemppaisen kanssa (s.7.3.1839 Suomussalmi). Matti Väisänen muutti tilalta pois 1898 ja Heikki Kanniainen muutti tilalle 1897 vihityn nuorikkonsa kanssa. Heikki oli syntyisin Puolangan Suolijärven 6 Karvolasta eli Siikavaarasta. Vaimonsa Eeva oli Kestilästä.

VK01423
Näkymä Puolangan kirkolta itään sijaitsevan Leipävaaran (Leipivaara) laelta Puolankajärvelle ja Ristijärvelle. Kuva Hugo Berghell, 1905. GTK, Vanhatkuvat.

Yllä olevassa kuvassa, joka on kuvattu siis Leipivaaran laelta länteen päin. Kovin on harvaanasutun ja hiljaisen näköinen maisema. Mikä lie savusaunan rakennelma kuvassa. Kuvan mies on tunnistamaton, ja näyttäisi, että hänellä on ylioppilaslakki päässään.

Screen Shot 07-08-16 at 07.33 PM.PNG
Leipivaara näkyy tässä maanmittauslaitoksen vuodelta 1970 olevassa kartassa oikeassa reunassa.
VK01408
Kuvassa Puolangan kirkonkylä ja Puolankajärvi kirkonkylästä länteen Patamäen harjulta nähtynä. Kuva Hugo Berghell, 1905. GTK, Vanhatkuvat.
Screen Shot 07-08-16 at 07.43 PM
Patamäen harju kartassa vasemassa yläkulmassa. Valokuvan kirkko näkyy kartassa mustana ristinä. Kartan lähde: Maanmittauslaitoksen vanhat kartat (vuodelta 1970).
VK01424
Näkymä kirkon tornista Puolankajärvelle ja Ristijärvelle. Kuva Hugo Berghell, 1905. GTK, Vanhatkuvat.
VK01420
Näkymä Puolankajärven etelärannalta kirkon suuntaan. Kuva Hugo Berghell, 1905. GTK, Vanhatkuvat.
VK01421
Kuvassa Puolangan kansakoulu ja pappila. Kuva Hugo Berghell, 1905. GTK, Vanhatkuvat.

Puolangan Pappila on rippikirjoissa nimellä Kiiskilä (nro.10, kirkkoherran virkatalo) ja sijaitsi kirkosta luoteeseen Puolankajärven Pappilanlahden rannalla. Vuoteen 1904 Puolangalla oli kirkkoherrana Pirkkalasta kotoisin ollut Oskar Wilhelm Oksanen (s.24.6.1849). Hän asui pappilassa toisen vaimonsa Anna Loviisa Mendelinin kanssa (s.16.11.1856 Turku). Kirkkoherran ensimmäinen puoliso Wilhelmina Blom (s.17.5.1850 Tampere) kuoli vuonna 1899. Vuonna 1904 Oksanen muutti perheineen Veteliin ja hänen tilalleen vt.kirkkoherraksi tuli Arvid Esaias Ruuskanen (s.6.7.1870 Kuopio), joka toukokuussa 1905 avioitui utsjokisen Aili Edith Dahlströmin (s.24.6.1883). Ruuskanen toimi vt.kirkkoherrana vain toukokuuhun 1905 saakka ja siirtyi Kuopion maaseurakuntaan. Heinäkuussa 1905 saapui Puolangalle uusi kirkkoherra Perhosta. Hän oli Henrik Fabian Kärki (s.14.12.1864 Eräjärvi). Kirkkoherra Kärkikään ei ehtinyt virkaansa kauan hoitaa, hän kuoli jo vuonna 1908. Yllä olevat kuvat on kuvattu kesällä 1905 mutta koska tarkempi aika puuttuu ei ole varmuutta onko kirkkoherrana vielä Ruuskanen vaiko Kärki.

Kiiskelän tila oli suuri ja siihen kuului useita taloja ja torppia. Toivolan torpassa asusti Pielisjärveltä tullut kauppias Antti Räisänen (s.27.5.1863) vaimonsa Anna Kuivalaisen (s.16.2.1870) kanssa. Huvila nimistä torppaa asui Simo Isakinpoika Valtanen (s.25.7.1870 Paltamo) vaimonsa Kaisa Mustosen (s.1.1.1878) kanssa. Kukkulan torpassa asui postinhoitaja Jaakko Jacobinpoika Asp (s.13.10.1858 Utajärvi) vaimonsa Kristina Torvisen (s.5.1.1862) ja lastensa kanssa. Rinteen torpassa asuu Pekka Moilanen (s.1.4.1876) vaimonsa Brita Stina Hiltusen (s.28.5.1882) kanssa. Ritolan torpassa asui kaupanhoitaja Perttu Jacobinpoika Hirvelä (s.30.9.1875 Ylivieska) vaimonsa Hilma Adamintytär Ojalan (s.11.5.1877) kanssa. Rauhalan torpassa asui kauppias Antti Halonen (s.11.6.1870 Kestilä) vaimonsa Dagman Aurora Ryynäsen (s.28.1.1878) ja Dagmarin sisar puotineiti, meijerska Helena Ryynänen. Hiltulan torpassa asui torppari Jaffetti HIltunen perheineen. Nivalan torppaa asutti poliisi Johan Nivala (s.25.8.1870 Nivala) ja hänen toinen vaimonsa Alma Kristiina Huovinen. Siiran torpassa torppari Juho Pekka Siira (s.14.7.1867) vaimonsa Liisa Karvosen kanssa.

Puolangan kansakoulu on merkitty rippikirjaan omanaan mutta samalla numerolle kuin Kiiskilän pappila eli kuten valokuvan alkuperäisessä kuvatekstissäkin mainittiin, koulu on sijainnut pappilan pihapiirissä. Kansakoulun opettajana toimi vuonna 1905 Jaakko Saari-aho (s.24.5.1877). Saari-aho oli syntynyt Tyrnävällä mutta muutti Puolangalle vuonna 1904 Raahesta. Opettajan puoliso oli Kuusamossa syntynyt Johanna Eliaksentytär Karvonen (s.13.1.1878).

Siinäpä tuli taas kaivettua itsellekin ihan uusi palanen historiaa. Jälleen hienoja kuvia maisemista, jotka ovat muuttuneet reilun 100 vuoden aikana melkoisesti.

GTK.n kuvien käyttöä säädellään oheisen aineistotuotelisenssin sääntöjen mukaisesti, lue oheisen linkin lisenssi, jos käytät kuvia!

GTK:n kuvien käyttölisenssi

4 kommenttia artikkeliin ”Kuvia Puolangalta vuodelta 1905

  1. Terve Laitan tämän artikkelin linkin Petri Kanniaiselle, sukunsa asuu yhä tuota mäkeä ja voimallisesti eli todella isot navetat serkuksilla mäellä ja raivanneet peltoa lisää mahdottomasti.

    Tykkää

  2. Hei!
    Kiitos historian tiedoista! Nyt asumme Kiiskilän pappilassa, jonka ostimme 2.5.2012. Olemme kunnostaneet kulttuurihistoriallista kiinteistöä vanhaa vaalien ja kunnioittaen.

    Ystävällisin terveisin
    Leena ja Mauno Hyyryläinen
    Kiiskilänkatu 9
    89200 Puolanka

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s