Neiti Troliin’in tarina

Sunnuntain ratoksi tutkailin Kajaanin rippikirjoja ja vuoden 1720-1750 kirjan lopusta sattumalta silmiini osui vuonna 1933 tehdyt lisäykset. Lisäysten aiheena oli neiti Troliin ja tapahtumat 1740- luvun Kajaanissa.

Kajaanin linnan komentajaksi saapui vuonna 1728 Diedrik Troliin. Hän oli naimisissa Ruotsin Itägöötanmaalta kotoisin olleen Anna Margaretha Rase:en kanssa. Heillä oli tytär nimeltä Anna Greta, jonka syntymävuodeksi arvioin 1725 myöhempien tuomiokirjojen kautta. Asiakirjojen mukaan komendantti Didrik Troliin asuin perheineen Kajaanin kolmannessa korttelissa tontilla numero 26 ainakin vuonna 1740. Troliin oli palvellut vuoden 1717 nimitysasiakirjan mukaan 12 vuotta Ruotsin henkivartiokaartissa ja sai tuolloin nimityksen kapteeniksi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin majurin komppaniaan. Myöhemmin hänet nimitettiin kapteeniksi Ilmolan komppaniaan. Vuosina 1719-20 hän toimi Tukholmassa hankkien varusteita Norrlannin komppanialle. Kajaanin aikanaan häntä moititaan sivistymättömästä perhe-elämästä. Mitä sekin nyt tarkoittanee??

Kajaanin linna

Tämä murheellinen tarina kertoo kapteeni Troliin:in Anna- tyttären kohtalosta.

1740- luku oli kainuulaisittain levotonta aikaa. Ruotsi ajautui sotaan Venäjän kanssa ja vuonna 1742 Kajaaniin saapui runsaasti venäläisiä sotilaita. Sotilaat asettuivat asumaan perheisiin ja Kajaanin linnan komentaja Troliin:in kotiin asettui syyskuun 13. päivänä 1742 ainakin kolmekymppinen venäläiskapteeni Basilius Scheraeff. Troliin:in Anna tytär oli tuohon aikaan noin 17 vuotias tyttönen, jonka kerrotaan olleen kihloissa kajaanilaisen renki Karppisen kanssa. Annan äiti yritti estää tyttärensä ja venäläisten sotilaiden kohtaamista mutta kaikesta huolimatta Anna ja Scheraeff kohtasivat ja myös rakastuivat. Anna tuli pian raskaaksi. Olisiko kyseinen skandaali ollut syynä siihen, että venäläiskapteeni Scheraeff sai ensin komennuksen Ouluun ja sitten Pietariin. Nuoret olivat kuitenkin ilmeisen oikeasti rakastuneita, koska Scheraeff halusi virallistaa suhteen ja naida Annan. Hän pyysi Kajaanin silloista kappalaista vihkimään hänet mutta kappalainen kieltäytyi vihkimästä ortodoksia ja luterilaista keskenään. Niinpä Basilius joutui jättämään Annan Kajaaniin lähtiessään komennukselle.

Heinäkuussa 1743 Anna synnytti kuolleen lapsen. Suhde venäläiseen kapteenin ja lapsen syntymä olivat saaneet kajaanilaiset katkeruuden valtaan ja he halusivat kaikin keinoin mustamaalata Annan. Kajaanin linnan sotilaiden sanotaan väärin perustein väittäneen Annalla olleen useita suhteita muihinkin sotilaisiin. Nämä synkät syytökset saivat aikaan sen, että Anna sai haasteen oikeuteen syytettynä salavuoteudesta ja lapsen kuolemasta. Salavuoteussyytös oli tietenkin päivän selvä mutta lapsen kuolemasta häntä ei voitu todisteiden puuttuessa tuomita. Annan elämä Kajaanissa jatkui mutta leimattuna, huonona naisena.

Anna pakeni ahdistavaa tilannetta Tukholmaan. Tukholmassa hänen sanotaan eläneen huonoa elämää ja ehkä ainakin osa väitteitä pitää paikkansa. Annan seuraavaksi sulhaseksi mainitaan oululainen kauppias Gustav Neostadius. Suhde lienee jäänyt lyhyeksi mutta Anna seurannut paha karma siirtyi eteenpäin ja Neostadius mestataan vuonna 1747. Mestauksen syynä ei kuitenkaan ole Anna vaan Neostadiuksen sukurutsainen suhde sisarpuoleensa neiti Hedvig Langiin. Yksin Neostadius ei kuitenkaan tuomiolla ole, myös sisarpuoli mestataan. Myös Venäjälle komennettu Basilius Scheraeff tuomitaan jostain rikoksesta ja tuomio on kuolemantuomio. Basilius mestattiin joko vuoden 1744 tai -45 keväällä.

Anna löytää Tukholmasta uuden sulhasen; meriväen upseeri Colvin:in. Hieman epäselväksi lähteistä jää se synnyttikö Anna Colvin:in tyttären Ruotsissa vai vasta karattuaan takaisin Suomeen, joka tapauksessa täysi-ikäisenä helmikuussa 1746 syntynyt tytär mainitaan tapetun. Kajaanissa Anna joutuu jälleen oikeuteen. Annan kotitalon tutkimuksissa kaupungin viskaali Grönberg ja raatimiehet löysivät lapsen ruumiin kellarin rappusten alta eikä Annan auttanut muu kuin tunnustaa. Hän oli synnyttänyt lapsen ja jättänyt sen heitteille pakkaseen, aikaisemman lapsensa surmaa Anna ei tunnustanut.

Tosiasioiden tultua julki, oikeus tuomitsi Annan kesällä 1746 mestattavaksi. Mestausta suorittamaan tuli ilmeisesti mestaaja ihan Oulusta saakka. Michael Mattsinpoika Dahl oli tämä synkkä ”viikatemies”. Mestaajat olivat luonteeltaan synkkiä ja olemukseltaan pelottavia miehiä. Anna Diedrikintytär Troliin mestattiin Kajaanin tullikalliolla 16. elokuuta 1746, tietänevätköhän nykykajaanilaiset suositun urheilu ja ulkoilupaikkansa synkkää historiaa. Anna kuoli siis takanaan lyhyt ja murheellinen elämä sekä useita sulhasia, joista kaksi myös päätti elämänsä ”pölkyllä”.

1076154180689

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s