’Ryysyrannan Jooseppi’ – Jooseppi Kyllönen

Olisipa mielenkiintoista tietää millainen suhde korpikirjailija Ilmari Calamnius- Kiannolla ja Suomussalmen Pesiökylän Keinäsen pojalla Jooseppi Kyllösellä on 1920- luvulla ollut. Olen ollut jostain lukevinani, että Jooseppi ei ole ollut kovinkaan tyytyväinen siihen, että iki-Kianto käytti hänen persoonaansa ehkä kuuluisimman teoksensa Ryysyrannan Joosepin esikuvana. En myöskään tunne Jooseppi Kyllösen elämää niin tarkkaan, että voisin verrata tosielämän yhtymäkohtia Ryysyrannan Joosepin elämään.

Jooseppi Kyllönen syntyi 1886 Suomussalmen Pesiökylän Pesiöjärven rantamilla Keinänen- nimiselle uudistilalle. Tilaa asuttivat veljekset Juho ja Pekka kyllönen. Näistä Pekka oli Joosepin isä ja äiti oli Kiannankylällä syntynyt Liisa Maria Räisänen. Jooseppi oli perheen kuopus ja seitsemäs poika, yhtään sisarta Joosepilla ei ollut. Pekka-isän ukki Jooseppi Kyllönen oli syntynyt Kuhmon Lentuan Kuumunkylän Kyllölässä eli Kainuun Kyllösten ensimmäisillä asuinsijoilla. Vaikka samoja Kyllösiä vilisee omissa esivanhemmissani, läheinen sukulainen Jooseppi ei minulle ole.

Screen Shot 12-29-15 at 08.09 PM (2)
Tässä talossa Jooseppi Kyllösen kerrotaan syntyneen eli Pesiökylän Keinäsessä.

Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi oli nimeltään Jooseppi Kenkkunen ja hän asui kuvitteellisessa Rämsanrannan Petkelkylässä jossain päin Kainuuta. Romaanin tapahtumat sijoittuvat kieltolain (1919-32) aikaiseen Suomeen ja köyhä korpikasvatti Jooseppi yrittää elättää perhettään halkotöillä mutta tienestin niukkuuden vuoksi ajautuu pontikankeiton tielle. Valmistamaansa pontikkaa ympäri kyliä myydessään Jooseppi ajautuu kaikennäköisiin kommelluksiin, joista kirjassa kertoillaan. Loppujen lopuksi Jooseppi jää kiinni myös pontikan keitosta ja myynnistä. Joosepin loppu ei kirjassa myöskään ole kummoinen, kun hän kuolee itse kaatamansa petäjän alle.

Ilmari Kianto kirjoitti kirjaansa syksyn 1923 ja kevään 1924 välillä. Kianto asui rakentamassaan Turjanlinnassa Kiantajärven rantamilla. Samaan aikaan Jooseppi Kyllönen oli naimisissa kiertokoulun opettajan tyttären Valpuri Sofia Seppäsen kanssa ja asui Pesiöjärven rannalla Kauhala- nimisessä torpassa. Kauhalan torppa on sijainnut nykyisen Rantalan tilan mailla Kauhaniemessä. Ihan naapureina Jooseppi ja kirjailija eivät siis ole asuneet.

Screen Shot 12-29-15 at 08.06 PM
Rantalan tila karttaotteen alaoikeassa kulmassa.

Joosepilla ja Valpurilla oli kaikkiaan 10 lasta, kolme poikaa ja 7 tyttöä. Jos Kianto on kuvannut Ryysyrannan Joosepissaan Jooseppi Kyllösen elämää, on Joosepin elämä ollut haasteita täynnä, toki niin oli tuohon aikaan kaikkien kainuulaisten.

001
Pesiöjärven rannalla sijainnut Kauhalan talo. Ilmari Kianto Ryysyrannan Joosepin pirttiä näin: ” Pieni on Ryysyrannan pirtti, totisesti, mutta paljon siihen mahtuu. Kuusituhatta russakkaa ja kuusi lasta, isäntä, emäntä ja ämmä, kissa ja koira!”. Teksti ja kuva Perinnealbumi, 1981 (kuvan omistaa Seth Heikkinen.

”Sekä selkärepussa että rumassa kontinröttelössä oli nyt tavaraa ja oli sitä Joosepissa itsessäänkin – mahdotonta olisi ollut kenenkään tuosta kyssäniskaisesta, ruumiinrakenteeltaan muutenkin särmikkäästä miehen jässikästä keksiä, mistä paikasta ryysyjen alta korpirojupullon kaula tai kylki pullisti esiin – ihmiskunta oli tottunut Ryysyrannan Joosepissa näkemään eriskummallisen olennon, jota likelle ei mielellään mennyt, vaikka oli nautinto kuunnella hänen iloista, intohimoista puheenporinaansa. Itse luonto oli varustanut Joosepin yksinkertaisella itsepuolustuskeinolla kaikkea inhimillistä vastaan – Ryysyrannan Joosepilla oli näet oma kansallistuoksunsa, tämä hilpeä korvenpeikko oli eräänlainen näätä, jota ei poliisin rouvakaan hevillä suvainnut hienoihin huoneisiinsa. Mutta kaikki ne, joiden kanssa miekkonen syventyi asioihin, saivat luvan kiltisti kärsiä ja totta puhuen tuolla ”Petkelkylän haisunäädällä” oli kyky jonkun verran hillitä poistyöntyvää uhoansa silloin kuin hänet ystävänä vastaanotettiin. Metka mies, ovela kummitus.” – Ote Ilmari Kiannon kirjasta Ryysyrannan Jooseppi, lähde Wikipedia-Ryysyrannan Jooseppi.

17283
Jooseppi Kyllönen

Jooseppi Kyllösen elämänvaiheista minulla ei siis ole tarkempaa tietoa. Hänen lapsistaan ainakin kaksi kuoli nuorina, Vilma- tytär kesällä 1923 vain muutaman kuukauden vanhana. Jooseppi Kyllönen itse lepää viimeisessä leposijassaan vielä toistaiseksi siunaamattomassa maassa. Pesiönkylän hautausmaa nimittäin sijaitsee Pesiönjärven Kirkkosaaressa. Suomussalmen Kirkkosaaren hautausmaa ei ole ainutlaatuinen, ei edes Kainuussa. Saareen hautamiseen on yleensä liittynyt taikauskoa, on pelätty, että kuolema tarttuu vainajasta eläviin ja siksi heidät on haluttu haudata eristyksiin. Saarihautausmaissa on yleensä sellainen erikoinen piirre, että siellä lepäävät luterilaiset ja ortodoksit sulassa sovussa sekaisin.

Suomussalmen Kirkkosaaren hautausmaa on perustettu virallisesti vuonna 1855, joskin ensimmäiset hautaamiset saarelle on tehty jo 1700- luvulla ja viimeinen vainaja saareen on haudattu 2010. Hautausmaa sijaitsee Kirkkosaaren etelärannalla ja vainajan soutaminen saaren toiselle puolelle on joissain olosuhteissa ollut ilmeisen vaikeaa, koska vainajia, kuten myös Jooseppi, on haudattu saaren mantereen puoleiselle pohjoisrannalle. Tämä ranta ei ole seurakunnan siunattua maata vaan metsähallituksen omistamaa. Näinpä siis Jooseppikin lepää haudassaan metsähallituksen puolella. Haudalla ei ole kiveä eikä muutakaan merkkiä, joten sen paikan tietävät vain harvat ja valitut perinnetiedon tietäjät. Suomussalmen seurakunta elättelee toivetta, että myös näiden virallisen hautausmaan ulkopuolisten hautojen leposijat saataisiin siunattua ja Jooseppikin saisi lopullisen rauhan sielulleen.

14529135-1024x682
Suomussalmen Pesiöjärven Kirkkosaaren hautausmaa. Kuva Riikka Mustonen, metsähallitus 2012 (kulttuuriperintöinventointi)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s