Reilut 10 vuotta sitten sain varmistuksen perinteisen sukututkimuksen kautta saadulle epäilylle geenitestin avulla. Epäilys koski aiempien tutkijoiden savolaiseksi epäilemää Sotkamon Lukkari-suvun esi-isää. Savolaisuus karisi tuon testin myötä ainakin esi-isästä, myöhempiin sukupolviin se toki on sekoittunut naispuolten kautta. Geenitesti varmisti Sotkamon Lukkari-suvun esi-isäksi Sotkamon ensimmäisenä kirkkoherranakin (vuodesta 1647) vaikuttaneen Mansuetus Jacobin. Samalla saatiin yksi sukupolvi esi-isiä lisää, koska Mansuetuksen isän tiedetään olevan Iin kirkkoherrana vuodesta 1581 toiminut Jacobus Olai. Muistan vieläkin sen riemullisen hetken, kun sain tietää isälinjaisen geenitestin tuloksen. Jokainen hetki, jolloin sukututkija löytää jonkin varmistuksen etsimälleen asialle, pienellekin, on riemullinen, ja olen saanut kokea noita hetkiä suhteellisen lyhyen, noin 16 vuoden, sukututkijan polkuni aikana jo useita. Tuo esi-isän varmistuminen menee kuitenkin elämyksenä kirkkaasti kaikkien muiden löytöjen edelle. Odotin innolla testitulosten johdattavan minut vieläkin syvemmälle uusien esi-isien jäljille mutta eipäs niin käynytkään. Yleensä isälinjaiseen geenitestiin tulee useita satoja, jopa tuhansia osumia muilta testin tehneiltä. Osumien avulla voisi edes yrittää hahmottaa yhteisiä sukujuuria ja ehkäpä jopa löytää yhteinen esi-isä mutta näihin kahteen Mansuetus Jacobin testattuun jälkeläishaaraan on yli 10 vuoden aikana tullut vain kourallinen viimeisen tuhannen vuoden aikana saman esi-isän jakaneita mieslinjaisia geeniosumia. Olen siis yli 10 vuotta kaivanut kaikista mahdollisista lähteistä johtolankoja. Olen tehnyt kattavan sukututkimuksen perinteisellä tavalla kaikista Mansuetus Jacobin lapsista ja heidän jälkeläisistään. Olen tutkinut testeihin tulleiden osumien isälinjat niin kauas menneisyyteen kuin olen suinkin pystynyt, suurelta osin 1500-luvulle saakka, joten taustatyö on tehty melkoisen perusteellisesti, sanoisin! Olen pyytänyt ja saanut apua tiedonkaivantaan usealta sukututkimuksen huippuosaajalta. Olemme kehitelleet hienoja, jopa mahdollisia, teorioita sukulinjoista mutta varmistusta ei asioihin tunnu löytyvän mistään. Voihan toki olla, että sellaista ei ole edes mahdollista löytää. Olen luvannut pitää Sotkamon Lukkari-sukuiset ajan tasalla esi-isän tutkimusten tilanteesta. En ole pitänyt kiinni lupauksestani, koska olen huomannut, että kaikki mahdolliset spekulaatiot ja teoriat siirtyvät eri forumeilta sellaisenaan Geniin. En aio jatkossa esittää pohdintoja tai pyytää apuja julkisten sukututkimusforumien kautta. Tutkimukset jatkuvat mutta yksityisesti. Kirjoitan kuitenkin nyt vielä koosteen tähän mennessä kehitetyistä teorioista.

Sotkamon Lukkari-suvussa on kulkenut sukupolvesta toiseen tarina suvun alkuperäisestä nimestä Karhu-Kontio. Kun aloittelin sukututkimusta minulle esitettiin lähes varmana tietona se, että suku olisi alunperin Kontio-nimeltään ja asunut Kainuussa Kontiolahdessa, josta paikannimikin olisi saanut nimensä. Noh, tuon tarinan pystyin kumoamaan melko pian. Kun sitten geenitutkimus varmisti suvun esi-isäksi Mansuetus Jacobin, aloin pohtimaan tarinan todenperää uudelleen. Käyttihän yksi Mansuetuksen veljistä sukunimeä Björn eli suomennettuna Karhu/Kontio. Tai oikeammin, kun kyseessä on Iissä asunut henkilö, ei puhuta sukunimestä vaan lisänimestä. Sukunimi kun kulkee suvussa isältä lapsille, kuten Itä-Suomessa oli tapana mutta läntisessä Suomessa lisänimi vaihtui talon tai asuinpaikan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Mansuetuksen veli käytti lisänimeä Björn, ei se välttämättä ole ollut käytössä hänen esi-isillään. Mansuetuksen isällä Jacobus Olailla ei ole ollut käytössään sukunimeä. Lisänimiä hänellä oli asiakirjojen mukaan useitakin mutta ne viittasivat hänen virka-tai asuinpaikkaansa Iihin (esim. Iioensis). Sukunimi Fellman on joissain tutkimuksissa ja artikkeleissa kirjattu jo Jacobus Olaille ja melko usein Mansuetus Jacobille mutta kumpikaan heistä ei käyttänyt aikalaislähteissä kyseistä sukunimeä, sen otti käyttöönsä Mansuetuksen poika Esaias Fellman. Ja koska hänkin sai opiskeluaikanaan sekä virkauransa alussa alkuperäislähteissä lisänimen ”Ijander” tai ”Bothniensis”, lienee lisänimi Fellman (tunturimies) tarttunut hänelle Lapin lähetystyön tiimoilta. Lisänimestä tuli hänen sukuhaaransa kohdalla pysyvä sukunimi. Eli kerran vielä: Jacobus Olailla tai Mansuetus Jacobilla ei ole käytetty aikalaislähteissä periytyvää sukunimeä.

Jacobus Olain isä on siis edelleen arvoitus. Joissain lähteissä arvailuja on esitetty mutta niille ei ole löytynyt varmistuksia. Itse tartuin ensimmäisenä kaksin käsin sukutarinamme Karhu/Kontio-Björn mahdollisuuteen. Olen kartoittanut melkoisen monta Björn-sukuista lähteisiin kirjattua miespuolista henkilöä Jacobus Olain syntymää edeltäneiltä vuosisadoilta, niitä löytyy kirkonmiehistäkin useita. Yksi forumeillakin keskusteltu teoria olisi mielenkiintoinen kahdestakin syystä: paikka ja sukunimi. Geenitestien osumien esi-isien asuinpaikat sijoittuvat suurelta osin Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen: Somero, Salo, Uskela. Lähteissä Kangasalalla mainitaan olleen vuonna 1555 kirkkoherrana Olaus Olai Björn. Olaus Olain kerrotaan omistaneen Monnikkalan kartanon, joka kuului Liuksialan kartanon tiluksiin. Jos Olaus Olai oli maarovasti, kuten joissain lähteissä mainitaan, on hän ehkä tarvinut arvolleen paremmin sopivan asuinpaikan ja saanut sellaisen käyttöönsä Monnikkalasta. Jacobus Olai lienee käynyt pappiskoulutuksensa Turussa ja hän toimi ennen Iihin tuloaan Isonkyrön kappalaisena ainakin vuonna 1580. Vuonna 1568 vangitun Ruotsin kuninkaan Eerikin puoliso Kaarina Maununtytär sai uudelta kuninkaalta Juhanalta omistukseensa Kangasalalla sijainneen Liuksialan kartanon tiluksineen, jonne matkusti Turusta parinkymmenen saattajan kanssa kesällä 1577. Saattajiin kuului useampi pappi ja teini eli apupappi. Seurueen nimilistalla on mainittu mielenkiintoinen nimi: Jacobus Olai. Tästä syntyi teoria Jacobus OIain ja Kangasalan kirkkoherra Olaus Olai Björnin välille. Olisiko Jacobus Olai matkannut seurueessa isänsä luo Kangasalalle ja olisiko hän samainen Jacobus Olai, joka myöhemmin tunnetaan Isonkyrön kappalaisena ja Iin kirkkoherrana? Joissakin lähteissä esi-isällämme Jacobus Olailla mainitaan olleen veli Simon Olai, joka toimi Porin ja myöhemmin Närpiön kappalaisena. Hänellekin on verkkoalustoille kirjattu sukunimi Björn mutta itse en ole alkuperäislähteistä sellaista löytänyt. Ajallisesti hän sopii Jacobuksen veljeksi mutta itse en ole varmistusta siihenkään löytänyt. Muistelen, että aiemmin Simon Olain ja Jacobus Olain isäksi soviteltiin joissain lähteissä Mustasaaren kappalaisena ja Närpiön kirkkoherrana vaikuttanutta Olaus Nicolaita, jonka isä oli Närpiön kirkkoherra, maarovasti Nicolaus Jacobi. Kangasalan Olaus Olai Björnillä oli luultavasti ainakin poika Johan. Hän katoaa isänsä kuoleman jälkeen Monnikkalasta. Jos onnistuisin löytämään hänen myöhemmän elämänsä jostain lähteistä, niin asiaan voisi saada uusia johtolankoja. Joka tapauksessa Björn-pohdinta on edelleenkin vain teoria vaikka se näkyy jo Geniin siirtyneen…

Vaikka olen tutkaillut lähes kaikki geenitesteihin tulleiden osumien esi-isät 1500-1600 -luvulle, en ole onnistunut löytämään niille yhteistä nimittäjää mutta alueellisesti ne sijoittuvat melkoisen pienelle alueelle. Uusimpana ominaisuutena Family Tree DNA:n isälinjaiseen testiin on tullut ”Time Predictor”, joka antaa aika-arvion osumien yhteisestä esi-isästä. Aika-arvio on aika isolla aikahaarukalla tehty, arvioväli on jopa useita satoja vuosia. Sukututkimuksessa yksi sukupolvi on laskennallisesti noin 25 vuotta ja sata vuotta tarkoittaa jo neljää sukupolvea. Aika-arvio ei siis anna hirmuisesti lisäapua yhteisen esi-isän hahmottamiseen. Katselin kuitenkin sen perusteella, että löytyisikö osumista sellaisia, jotka aika-arvion mukaan olisivat lähempänä ajallisesti muita ja löysin neljä osumaa, joiden kanssa yhteinen esi-isä voisi suuremmalla varmuudella olla löydettävissä alkuperäislähteistä eli 1500-1600- luvulta. Muiden osumien osalta yhteinen esi-isä näyttäisi menevän aikahaarukkaan 1100-1400 jKr. Näiden neljän lähemmän osuman juuret menevät tutkimusteni mukaan Ullaisiin, Karjalohjalle, Somerolle ja Pertteliin. Ja harmikseni juurikin näiden neljän osuman taustojen tutkimus on pysähtynyt 1600-luvulle. Yritän nyt jatkaa kaivamista, josko pääsisin jotain kautta näissä tutkimuksissa taaksepäin, ehkä yhteinen nimittäjä olisi löydettävissä. Jacobus Olai syntyi noin 1550, joten yhdenkin sukupolven selvittäminen taaksepäin lähimpien osumien kohdalla voisi johtaa ainakin uusiin johtolankoihin.

Kaksi hieman kauemmista osumista erottuu muista mielenkiintoisuudellaan: Moisander-suku ja Härkä(lä)-suku. Moisanderin esi-isät tunnetaan 1600-luvun alkupuolelle ja Härkä(lä)-suvun jopa 1400-luvulle. Härkä(lä) kiinnostaa näistä kahdesta minua enemmän. Suvun myöhemmät polvet ovat asuneet Alavuksen Härkä(ö)lässä, 1500-luvusta taaksepäin asuinpaikka on epävarma. En ole tutkinut muita Härkä-sukuja mutta oletan Suomessa olleen usempikin sellainen. Se miksi Härkä-suku erottuu mielenkiintoisuudellaan muista, johtuu osittain Mansuetuksen sinetistä ja osittain siitä, että oman geenitestini (serkkutesti) osumissa on useita, joilla on esivanhemmissa Härkä-sukua. Nämä tosin Christiernus Ericin jälkeläisiä. Christiernus Erici toimi Kemin ja Rovaniemen kappalaisena 1600-luvun alkupuolella, ja oli olettettavasti kotoisin Mynämäen/Huittisten Härkälästä. Hänen jälkeläisillään mainitaan sukunimiä Bonelius (Bovelius?) ja Taurus, jotka viittaavat alkuperäiseen Härkä-nimeen. Mainittakoon samalla, että Härkä-sukuisia löytyy pappissäädystä myös muita, jopa maantieteellisesti sopivalta aluuelta. Lohjan kirkkoherrana toimi vuodesta 1565 Petrus Nilsinpoika Härkä, hänen alkuperäänsä en ole vielä ehtinyt tutkailla.

Mainitsin jo Mansuetuksen sinetin. Olen aiemmin ajatellut sen esittävän Pyhän Yrjänän taistelua lohikäärmettä vastaan eli hyvän ja pahan yhteenottoa. Sinetin kuvio on epäselvä mutta siinä on huonollakin mielikuvituksella selkeästi nähtävissä ihminen ja nelijalkainen eläin, jolla on sarvet tai isot korvat. Härkä-sukuun liittyviä artikkeleja netistä etsiessäni silmiini osui kuva, joka antaa toisenkin vaihtoehdon sinetin aiheeksi. Kuva esittää kreikkalaisen mytologian Kreetan härkää.

Onhan sinetin ja roomalaisen mosaiikin kuvissa toki huima taiteellinen ero mutta geenitestin antama yhteys Härkä-sukuun saa miettimään kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Samalla toki miettii sitä, että olisiko Mansuetus uskonmiehenä halunnut kuvata sinetissään kreikkalaisen mytologian hahmoa? Miksipäs ei? Tiedetäänhän hänen innostuneen Lapin shamanismistakin. Ja olisiko sinetin kuvan viittaus niinkään mytologiaan vaan suvun alkuperään ja Härkä-nimeen? Niin tai näin, edessä on pitkä ja kivinen tie Härkä-suvun kiemuroiden tutkimisessa ja yhteyden löytymisessä Jacobus Olain esi-isiin. Mainitsin jo Lohjan kirkkoherra Petrus Nikolai Härän. Laitan hänen sinettinsä myös vertailun vuoksi. Sinettejä tutkaillessani löysin myös yhden Mansutetus Jacobin sinettiä muistuttavan sinetin. Sinetin käyttäjä oli Siegfredh Munck, majoitusmestari Säämingistä. Tämän Munck-suvun taustasta tutkijat ovat monta mieltä, joten yhteys Fulkilan Munck-sukuun on varmistamaton. Sukututkijan on useinkin heittäydyttävä salapoliisityön heikoin eväin ja jopa epätoivoisin keinoin. Uskon kuitenkin, että Jacobus Olain ja sitä kautta sukumme esi-isiin on mahdollista löytää lisätietoa, joiden perusteella pystytään rakentamaan ainakin se todennäköisin teoria. Tällä hetkellä johtolangat ovat kovin pienissä pätkissä ja hajallaan mutta juuri se tekee tästä sukututkimuksesta mielenkiintoista sekä ajoittain myös palkitsevaa. Toivottavasti se suurin palkinto odottaa löytäjäänsä jossain….

Kaikille Sotkamon Lukkari-suvun alkuperästä kiinnostuneille ja uutisia odottaneille voin kertoa, että mitään uutta varmaa tietoa ei siis ole kerrottavaksi. Monia hyviä ja jopa todennäköisiä tutkintalinjoja on kesken ja niiden tutkimista jatkan kunnes varmistus löytyy. Toivon todella, että Genistä nuo epävarmat tutkintalinjat poistettaisiin ellei kopioitsijoilla ole esittää väittämiinsä lähteisiin perustuvia faktoja. Faktoja eivät ole eri teorioihin perustuvat keskustelut ja pohdinnat. Minusta on myös epäkunnioittavaa kopioida keskusteluja eri forumeilta ellei ole itse millään lailla osallistunut tutkimuksiin tai edes keskusteluun. Toivottavasti kaikki keskittyisivät tutkimaan alkuperäislähteitä eikä kopioimaan toisten tutkimuksia tai ajatuksia. Sukututkijat löytävät teoriat itsekin eri forumeilta jos ovat kiinnostuneita tutkimaan lisää. Muille kuin sukututkijoille hajanaisilla teorioilla ja pohdinnoilla ei ole käyttöä. Artikkelissa mainittujen geenitestien osumat ja niihin liittyvät tutkimukset ovat vain ja ainoastaan minun tiedossani, joten niihin perustuvia väittämiä ei kannata julkaisualustoille laitella.