Tänä vuonna muistellaan monellakin tavalla 70 vuotta sitten päättynyttä jatkosotaa. Sota vei monesta kainuulaisesta perheestä puolison, isän, veljen, pojan tai muun läheisen. Sodassa ei koskaan ole voittajia, on vain erilaisia ihmiskohtaloita ja rauhan tullessa elämän on jatkuttava. Kunnioittaakseni perheeni jäsentä, henkilöä, jota koskaan en saanut tavata, ajattelin julkaista yhden tuntemattoman sotilaan tarinan – Konsta Olavin muistolle.

Innostukseni sukuni historian tutkimiseen on saanut alkunsa jo lapsuudessa. Isoäitini Hilma kertoi usein tarinoita menneisyydestä ja hänen pitkän elämänsä varrelle on osunut paljon jälkipolville kerrottavaa tietoa. Isoäitini syntyi vuonna 1905, jolloin Suomi ja suomalaiset vasta haaveilivat itsenäisestä isänmaasta. Valitettavasti ymmärsin sukutarinoitten ja isoäitini valtavan tietämyksen merkityksen vasta kun se oli liian myöhäistä, hänen tarinansa ja muistonsa jäivät ikuisesti tallentamatta, kun hän nukkui pois lähes 96- vuoden iässä kesällä 2001.

Jatka lukemista ”Yksi elämänpituinen tarina – Tuntematon sotilas Konsta Olavi Lukkari” →