Esi-isien jäljillä osa I esitellyn Isonkyrön kappalaisen ja Iin kirkkoherran poika Mansuetus Jacobi syntyi noin 1580 joko Isossakyrössä tai sitten 1581 jälkeen isänsä jo toimiessa Iin kirkkoherrana. Mansuetuksen nuoruudesta ei tuolta ajalta tietenkään tiedetä mitään. Ensimmäinen tieto hänestä löytyy, kun hän toimi Paltamon kappalaisena noin vuonna 1610. Sitä missä hän pappiskoulutuksensa on saanut, on hämärän peitossa. Turkuhan oli tuohon aikaan Ruotsi- Suomessa se Suomen puolinen opinahjo, jossa kuusivuotisen koulutuksen viimeistä vuotta pidettiin eräänlaisena pappisseminaarina. Pitkän matkan oli siis Mansuetus kulkenut merenrannalta Kainuun korpeen. Ilmeisesti hän toimi tässä virassa vuoteen 1614 saakka, jolloin hän siirtyy isänsä alaisuuteen Iin kappalaiseksi. Olisiko isä Jacobus ollut jo niin huonokuntoinen, että Mansuetus siirtyi tukemaan isäänsä ja odottamaan ehkä jo valmiiksi sovittua kirkkoherran pestiä. Jacobus kuoli noin 1615 ja Mansuetus siirtyikin isänsä jälkeen kirkkoherran virkaan. Vuonna 1620 Mansuetus nimitettiin Paltamon seurakunnan kirkkoherraksi ja historiankirjat kertovat hänen asuneen Paltamon Melalahdessa. Paltamon eli Oulujärven erämaapitäjän ensimmäinen 1500- luvun puolessa välissä rakennettu kirkko sijaitsi Manamansalossa. Kirkko lienee sijainnut lähellä hautausmaata, joka on löydetty alueelta myöhemmin. Ensimmäinen nimeltä tunnettu saarnasmies oli Jaakko Olavin (tai Juhonpoika) Rahikka- Rahikainen, joka pakeni ryöstöretkeläisiä Muhokselle 1570- luvun lopussa. Vuonna 1578 tuhottiin myös Manamansalon kirkko. Nykyisin Kainuuna tunnettu aluehan katsottiin 1500- luvulla kuuluvan Venäjään, ja alue oli erittäin rauhaton Vienan Karjalaisten tekemien ryöstö- ja tuhoretkien vuoksi. 1500- luvun lopulla oli myös rappa- ja 25- vuotisena sotana tunnettu epävarmuuden aika. Manamansalo lienee ollut tuohon aikaan se itäisin kolkka, johon erämaaseurakunnalle on kirkon uskaltanut rakentaa. Sodan loppuminen vuonna 1595 ja rajan siirtyminen idemmäs turvasi seurakunnan laajentumisen Sotkamon ja Kuhmon alueisiin saakka. 1500- ja 1600- lukujen taitteessa Paltamon seurakunnan kirkko päätettiin rakentaa Oulun paltteeksi kutsuttuun paikkaan, jossa jo ennestään oli pitäjän hallinnollinen keskus kuninkaankartanoineen. Uuden kirkon paikka oli siis Paltaniemellä.

Jatka lukemista ”Esi-isien jäljillä II – Mansuetus Jacobi kappalainen, saarnaaja ja Sotkamon ensimmäinen kirkkoherra s.noin 1580, kuollut Sotkamossa 1651” →