Geologi Benjamin Frosteruksen työryhmä kartoitti Kainuun maaperää useina vuosina 1900- luvun alussa. Tarkoituksena työryhmällä oli valokuvien ja maaperätutkimusten avulla piirtää karttaa Kainuun korpien alla olevasta maaperästä. Meidän paikallishistoriasta ja sukututkimuksesta kiinnostuneiden onneksi valokuvaukseen innosti myös Kainuun kauniit maisemat ja sen asukkaat. Työryhmällä lienee ollut käytössään laadukas kamerakalusto, koska heidän ottamansa kuvat ovat poikkeuksellisen hyvälaatuisia. Artikkelin otsakekuvassa savupirtti Paltamon Kiveskylässä.

Aiemmassa artikkelissani esittelin työryhmän Kuhmon Lentiirasta ottamia kuvia, nyt vuorossa on Paltamon Kiehimänsuun kylän taloja.

Screen Shot 07-05-16 at 10.18 AM

Kartan keskellä näkyy Lanton talo. Paltamon rippikirjaan ajalta 1901-1910 on Kiehimänsuu nro.9 (aiemmin 4) Lantto merkitty 3/8 manttaalin perintötilaksi.

Vuonna 1905 työryhmän samoillessa Kiehimänsuun alueella Lanton talon isäntänä oli Heikki Johaninpoika Karppinen (s.11.5.1834). Heikki oli tullut Kiehimään Kajaanista mutta oli syntynyt Manamansalon Hannelassa. Vaimona Heikillä oli Anna Leena Johanintytär Leinonen (s.29.12.1835) Manamansalosta. Vuonna 1905 Heikin ja Anna Leenan lapsista osa oli nainut ”maailmalle”, osa asui Lanton tilalla. Tila on ollut melkoisen suuri, koska se on pystynyt elättämään isäntäparin sekä heidän neljä poikaansa perheineen. Tilalla asuivat Heikin ja Anna Leenan lisäksi siis pojat: Juho (s.25.1.1858) puolisonsa Sofia Ridellin (s.2.7.1857) ja neljän lapsensa kanssa, Heikki (s.31.10.1873) puolisonsa Kaisa Liisa Karlintytär Härkösen (S.16.12.1873 Ristijärvi) ja 5 lapsen kanssa, Emil (s.22.1.1877) puolisonsa Liisa Mattsintytär Tervosen (s.7.11.1873) ja 5 lapsensa kanssa sekä Kalle Adolf (s.1.8.1882) puolisonsa Eva Erikintytär Väisäsen (s.23.12.1888) kanssa. Jos siis ihan oikein kalkuloin, niin Lanton taloudessa asui 10 aikuista ja 14 lasta. Siinäpä on ollut vipinää. Lisäksi taloudessa asui kanssa-asukkaana Juho Leinonen puolisonsa Anna Valpuri Pääkkösen kanssa.

Lanton tilaan kuului myös Korpelan mäkitupa, jossa asui Mikko Michelinpoika Karppinen (s.27.2.1852). Mikko oli syntynyt Malalahden Hahtolassa eikä ollut ihan läheistä sukua Lanton isäntä-Heikille. Mikolla olikin mäkituvassaan suuri perhe: vaimonsa Elsa Reeta Gustafintytär Rusasen (s.12.10.1867) lisäksi tuvassa telmusi 6 poikaa ja 3 tytärtä.

VK01490
Näkymä Lanton talosta Oulujärven suuntaan. Kuva vuodelta 1905 ja kuvaajana W.W.Wilkman. GTK, vanhatkuvat.

Lanton lisäksi geologiryhmä ikuisti kuviinsa toisen Kiehimänsuun talon, Lanton naapurin Myhkyrin. Rippikirjoja tutkimalla huomaa, että Myhkyrin kantatilalla (nro.13, 3/8 manttaalin perintötila) on monta taloa, joilla kaikilla on oma nimensä. Yksi kantatilan taloista on nimellä Myhkyr. Koskapa en voi olla ihan varma onko valokuvan talo kantatilan Myhkyri vaiko joku muu kantatilan taloista, kerron kaikkien talojen asukkaat:

Myhkyri nro.13 – Mattila. Isäntänä Matti Andersinpoika Karjalainen (s.18.6.1873) ja vaimonsa Kaisa Stina Mattsintytär Sylvester (s.11.8.1876) sekä heidän kolme pientä poikaa (kolme lasta syntyy kuvan ottamisvuoden jälkeen). Tilalla asuu myös Matin veli Antti, sisar Anna Sofia, leskiäiti Sofia Leinonen (s.7.6.1849) sekä Anders Karjalaisen ja Sofia Leinosen kaksi vielä alaikäistä poikaa.

Myhkyri nro.13 – Myhkyri. Isäntänä Eero Pehrinpoika Heikkinen (s.22.12.1871) ja vaimonsa Ida Jöranintytär Leinonen (s.3.4.1881). Heillä toukokuussa 1905 syntynyt tytär, lapsia syntyy kuvausvuoden jälkeen ainakin kaksi lisää. Kanssa-asukkaaksi on merkitty Simo Fredrik Hurskainen (s.15.2.1850) vaimonsa Anna Maria Pikkaraisen (s.14.10.1843) ja kolmen aikuisen poikansa kanssa. Kanssa-asukkaana on myös Kalle Jokelainen (s.25.4.1845) vaimonsa Maria Heikkisen (s.24.5.1828) ja aikuisen pojan sekä tämän vaimon kanssa. Pojalla ja vaimolla kolme pientä lasta. Myhryrin talon alle on merkitty kanssa-asukkaaksi myös Juho Leinonen (s.27.7.1844), tämän vaimo Anna Vappu Pääkkönen (s.9.12.1832) ja heidän Kalle poikansa vaimonsa Reeta Liisa Tarkkisen kanssa. Kallella ja Reetalla vuonna 1905 kaksi tytärtä, ainakin kaksi poikaa syntyy kuvan ottamisvuoden jälkeen. Samaiset Juho Leinonen ja Anna Vappu Pääkkönen ovat asuneet ensin Lanton tilalla ja muuttaneet rippikirjamerkintöjen mukaan Myhkyrin tilalla sijaitsevaan Kivipuron torppaan.

Myhkyri nro.13 – Vieremä. Kanssa-asukas Leonard Härkönen (s.20.7.1855) vaimonsa Anna Liisa Hurskainen (s.5.11.1847) ja heidän poikansa Kalle vaimonsa Anna Stina Mattsintytär Jokelainen (ja heidän tyttärensä) ja Tuomas Evert.

Lisäksi Myhkyri 13 tilalta löytyy neljä mäkitupaa: Metsälä – asukkaana Matti Mattsinpoika Kovalainen (s.14.7.1867), vaimonsa Reeta Stina Juusontytär Hänninen (s.27.11.1872) sekä heidän neljä pientä lastaan. Ahola – asukkaana Adolf Henrikinpoika Karjalainen (s.18.2.1877), vaimonsa Anna Leena Thomasintytär Halonen (s.9.7.1883 Iisalmi). Heikkinen –  asukkaana Moses Michelinpoika Heikkinen (s.26.2.1880), vaimonsa Anna Mattsintytär Sylvester (s.28.7.1886) sekä heidän kaksi pientä poikaansa. Heikkisen mäkitupaan on merkitty myös Risto Keränen ja Eva Miina Karppinen. Epäselvää on onko kyseessä sama mäkitupa vaiko toinen saman niminen. Nurkkala – Tuomas Mattsinpoika Karjalainen (s.31.12.1859), vaimonsa Justina Johanintytär Määttä (s.12.2.1856 Puolanka) ja heille tytär Eva Stina.

VK01491
Kuva Myhkyriltä kaakkoon yli Mieslahden. Kuva vuodelta 1905 ja kuvaajana W.W.Wilkman. GTK, Vanhatkuvat.

Valokuvissa näkyy hyvin ajan henki ja Paltamon hienot maisemat.

GTK.n kuvien käyttöä säädellään oheisen aineistotuotelisenssin sääntöjen mukaisesti, lue oheisen linkin lisenssi, jos käytät kuvia!

GTK:n kuvien käyttöoikeuslisenssi

11 kommenttia artikkeliin ”Paltamon Kiehimänsuun taloja vuonna 1905

    1. Hei Ismo,
      Leonard on syntynyt Paltamon Kiehimänsuu nro.6 Hyrylän torpassa, hänen vanhempansa ovat Thomas Härkönen s.29.11.1825 ja Kaisa Härkönen s.31.5.1825. Thomas oli kotoisin Kiehimänsuun Sopalasta ja Hyrylä oli Kaisan syntymäkoti.

      Tykkää

  1. Myhkyrissä (13) kanssa-asukkaana mainittu Kalle Jokelainen on esi-isiäni ja hänen aikuinen poikansa muutti (1912?) kahden poikansa kanssa Kuolajärvelle (nyk. Salla). Meitä heidän jälkeläisiään asuu
    nykyään Sallassa ja muualla Lapissa muutamia kymmeniä. Onko Jaanalla ehkä enemmän tietoa sukumme
    vaiheista Paltamossa? My Heritagessa on kyllä isälinja aina 1600-luvulle.

    Tykkää

  2. Hei Jaana! Sain juuri linkin Kiehiman taloista, ja se oli todella mielenkiintoinen koska olen syntynyt ja viettanyt lapsuuteni siella! Kotini nimi oli Mattila ja ukkini nimi oli Matti Karjalainen, vaimon nimea en tieda koska han oli kuollut aikaisemmin. Tutkimuksessa sanotaan etta Matilla oli kolme poikaa siina vaiheessa. Olisiko mahdollista saada selville heidan nimensa niin voisin varmistua onko tama Matti todella ukkini? Kiitos, jaan odottamaan vastausta!

    Tykkää

    1. Vuonna 1905 Myhkyrin Mattilassa asui Matti Karjalainen vaimonsa Kaisa Stina Sylvesterin ja lastensa Antti Adolfin, Matin ja Johanneksen kanssa. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä Paul Eerik, Heikki ja Ida Sofia, joka kuoli noin vuoden ikäisenä. Auttoiko varmistamaan yhteyden?

      Tykkää

  3. . Heikkisen mäkitupaan on merkitty myös Risto Karppinen ja Eva Miina Karppinen. Epäselvää on onko kyseessä sama mäkitupa vaiko toinen saman niminen.

    Onkohan virhe. Oletan että, Riston sukunimi on Keränen ?

    Tykkää

  4. Hei Jaana, minulla olisi lisätietoja ja toisaalta kysymyksiä tuosta Wilkmanin Myhkyrin kuvasta. Olen viettänyt mummolalomat 1960-luvulla tuossa pihapiirissä ja meillä on jonkin verran kaitafilmiä (digitoitu) paikalta. Voitaisi privaatisti muutama maili vaihtaa ja voisin laittaa liitteitä ym.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle jaanalukkari Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s