Louis Sparre oli jo tottunut Kainuun matkaaja, kun hän saapui sinne neljännelle visiitilleen Kajaanin helmimarkkinoiden aikaan vuonna 1894. Aiemmat Kainuun matkansa Louis Sparre oli tehnyt kesäiseen aikaan ja siksi tälle reissulle lähdettiin talvisaikaan. Kajaanista hankittiin jopa sukset, jotta voitaisiin nautiskella talvisesta luonnosta täysillä.

Matkajärjestelyt oli Sparren puolesta tehnyt hänen hyvä ystävänsä Kalle Aho, joka tuohon aikaan tunnettiin vielä alkuperäisellä nimellään Kaarlo Brofeldt. Kyseessä siis Juhani Ahon Kuopiossa kauppakoulun rehtorina toiminut veli. Aho oli vuokrannut matkalaisille Sotkamon Riekinrannalta Härkölän talosta piharakennuksen. Härkölän talo sijaitsee edelleenkin noin 10 kilometriä Sotkamosta Kuhmon suuntaan, Iso Kiimasen järven rantamilla, muinaisen Vienaan vievän vesi- ja tiereitin varrella. Tila tunnettiin aiemmin Ylisotkamo 25 Sirviölänä mutta jakaantui ensin kahteen talouteen samalle numerolle ja pikkuhiljaa taloja alettiin lähteissäkin kutsumaan eri nimillä: Härkölä ja Päätalo. Isojaossa tilat saivat sitten myös uudet viralliset tilanumeronsa 28 Härkölä ja 29 Päätalo.

Joissain lähteissä Sparren kyläilyn aikaan Härkölän tilaa asuttavan Härkösten suvun kerrotaan asuneen tilalla aina 1750-luvulta alkaen mutta alkuperiäislähteiden mukaan Sirviölän tilaa on asuttanut  ihan eri suvut ennen Härkösiä. 1750-luvulla aina vuoteen 1759 saakka isäntänä oli Johan Hakkarainen. Vuonna 1759 isäntä Johan Hakkarainen kuolee ja hänen poikapuolensa Påhl Pulkkinen ottaa veljensä Jacobin kanssa Sirviölän isännyyden. Alkuperäislähteiden mukaan todennäköisesti veljesten isä Påhl saapui Kuhmosta vävyksi uudisasukas Peer Sirviön talouteen 1720-luvulla. Peer Sirviö lienee siis se alkuperäinen myöhemmin Ylisotkamo 25 Sirviölänä tunnetun talon isäntä, josta tilan nimikin on saanut alkunsa. Isä-Påhl Pulkkinen kuolee 1742 ja leski Chirstin Mytty menee naimisiin Moisalan pojan Johan Hakkaraisen kanssa.

Jacob Pulkkisen poika Lars menee vuonna 1804 naimisiin Alasotkamon Koistilan tyttären Caisa Lukkarin kanssa. Caisa on isäni ukin isoisän sisar eli sukua eikä suinkaan ihan Aatamista saakka. Lars ja Caisa asuvat välillä Tipasojan Hautajärvellä mutta muuttavat takaisin Sirviölään. Jo 1800-luvun alussa Sirviölän tilalla on ilmeisesti kaksi taloutta, koska rippikirjoissa talo on jaettu eri sivuilla. Toisessa taloudessa on Påhlin tyttären Carinin pesue eli Lars Klemettinen perheineen ja toisessa Jacob Pulkkisen perhe. Jacobin perheessä saattuu useita kuoleman tapauksia lyhyellä ajalla ja siksi jo pois muuttanut Lars-poika palaa Carin Lukkarin kanssa takaisin asuttamaan Sirviölän toista puolta.

Samoihin aikoihin, kun Lars Pulkkinen palaa Sirviölään, muuttaa Sirviölän toiseen talouteen kuudennusmieheksikin mainittu Bengt Härkönen s.1780 Paltamon Mieslahden Pekolasta vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Sirviölässä perheeseen syntyy vielä poika ja kaksi tytärtä. Härkösten aika Sirviölässä alkoi siis noin 1811. Vuonna 1841 alkavassa rippikirjassa mainitaan Sirviölän kaksi taloutta ensimmäisen kerran Härkölänä ja Päätalona. Härkölässä asui Bengt Härkösen perhe ja Päätalossa Fredrik Larsinpoika Pulkkinen perheineen. En ole tarkistanut henkikirjoista, olisiko tilojen nimeäminen tehty sille puolelle jo aiemmin. Bengt Härkösen kuoltua vuonna 1852 isännyyden ottaa Anders-poika. Noin 1872 Fredrik Pulkkinen muuttaa Päätalosta pois ja talon on hankkinut omistukseensa Härkölän Anders Härkönen.

Kun Louis Sparre vaimonsa Evan kanss saapuu Riekinrannan Härkölään helmikuussa 1894, taloa isännöi Jaakko Antinpoika Härkönen vaimonsa Anna Kustaava Tervosen kanssa. Perheeseen oli syntynyt kaiken kaikkiaan 12 lasta, joista kaksi oli kuollut pienenä. Sparren pariskuntaa oli siis vastassa melkoinen pesue. Jaakko omisti myös Päätalon eli alunperin yhtenäinen Sirviölä oli palannut kokonaiseksi. Jaakon mailla oli useita torppia mutta Sparren pariskunta majoitettiin piharakennukseen, jossa kerrotaan olleen tupa ja kaksi pientä kamaria. Paavo Enroth kertoo kirjassaan ”Matkalla kultakauteen” (Maahenki Oy, Jelgavas Tippografija/Propaino.2018.s.107), kuinka Eva-rouva sytytti aamuisin tulen hellaan, laittoi aamupalan, jonka jälkeen talon emäntä tyttärineen tuli siistimään huoneet ja sijaamaan vuoteet. Viimeisimpänä sisään tuli talon pikkupiika, joka lämmitti hellaa ja kaakeliuunia. Pakkasta oli melkoisesti mutta siltikin pariskunta nautti luonnosta uusien suksiensa päällä.

Screen Shot 04-07-19 at 03.19 PMHärkölässä ollessaan Louis Sparre luonnosteli luontoa, maisemia ja sen ihmisiä. Vuodelle 1894 on päivätty useita piirroksia, joihin on merkitty paikaksi Sotkamo. Tarkempaa tietoa kuvien esittämistä ihmisistä ei ole muistiin kirjattu mutta on helppo olettaa, että kuvissa saattaisi olla Härkölän isäntäperhettä ja lapsia. Artikkelikuvana tässä artikkelissa on luonnos, joka on tehty 1894 Sotkamossa ja se esittää sotkamolaisia tyttöjä. Hiihtäjiä kuvaavan piirroksen kerrotaan esittävän kirkosta palaavia hiihtäjiä. Maisema taustalla viittaisi siihen, että Sotkamosta Härkölään päin voisi olla matka. Olisiko itse Jaakko Härkönen vetämässä hiihtoletkaa??

Sotkamo tyttöjä 1894 Louis Sparre
Sparren piirros vuodelta 1894, sotkamolaisia tyttöjä
Sotkamon tyttö kontti selässä 1894 Louis Sparre
Louis Sparre.1894. Sotkamo tyttö kontti selässä.

Kuvien esittämissä naisissa on samaa näköä. Onko itse talon emäntä, 46-vuotias Anna Kustaava Tervonen tai tyttäret Maria Alviina, joka olisi ollut noin 20-vuotias tuohon aikaan ja noin 17-vuotias Johanna Vilhelmiina. Muut perheen tyttäret ovat vielä vuonna 1894 niin nuoria, että tuskin ovat näissä piirroksissa. Olipa niin tai näin, on hienoa, että Louis Sparre on tehnyt kaikki neljä retkeänsä Kainuuseen, koska jokaiselta matkalta on jäänyt jäljelle hienoja kuvauksia sen ajan maisemista ja ihmisistä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Louis Sparre Sotkamon Härkölässä

  1. Hei,olipa mielenkiintoista lukea,historiikkiä suvun vaiheista,nuinkin kaukaisista ihmisistä ja heidän eri asuinpaikoistaan 🙄

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Sisko Lukkari Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s