Kvenland – Kainuu, historiallinen ja nykyinen

Kvenland – Kainuu, historiallinen ja nykyinen

Ajelin muutama päivä sitten työreissulla Ylitorniolla ja huomasin, kuten jo monta kertaa aiemmin, Kainuunkylään viittovaan kylttiin. Olen jo vuosia sitten historiaharrasteeni kautta oppinut ymmärtämään, että tämä Kainuunkylä liittyy muinaiseen historiaan, aikaan ennen synnyinseutuni, itäisen Kainuun syntymää. Nykyisin Kainuuna tunnettu alue Suomineidon vyötärön itäosassa on saanut Kainuun maakunta nimensä virallisesti vasta noin sata vuotta sitten. Joissain lähteissä on toki mainittu, että Sotkamon Paltamon asukkaita kutsuttiin 1600-luvun alkupuolella nimityksellä cainolaiset ja asuinaluetta nimellä Cainoa. Kun aluetta asutettiin 1500-1600-luvuilla, siitä käytettiin kirjallisissa lähteissä nimeä Oulujärven erämaa aina 1600- luvulle saakka. Myöhemmin alue sain nimensä Kajaanin linnasta: ”Cajanaborg”. Kajaanin lääni on nimitys, jota on käytetty Kajaanin linnaa ympäröivistä alueista. Ahtaammassa merkityksessä nimitys tarkoittaa silloista Oulun erämaa-aluetta eli Paltamon pitäjää ja laajemmassa merkityksessä koko Kajaanin vapaaherrakuntaa. Vanha Paltamon pitäjä käsitti myöhemmät Paltamon, Sotkamon, Kuhmoniemen, Säräisniemen, Hyrynsalmen, Suomussalmen, Puolangan, Ristijärven ja Vuolijoen seurakunnat sekä Kajaanin kaupunkiseurakunnan ja Kajaanin maaseurakunnan. Nykyisin Kainuun maakuntana tunnettua aluetta on siis historiallisissa lähteissä kutsuttu satojen vuosien saatossa monella eri nimityksellä mutta se on joka tapauksessa kuulunut historialliseen Pohjanmaan maakuntaan.

Siitä mistä ja miksi nimi Kainuu on tälle itäiselle alueelle tullut, ei taideta olla historioitsijoidenkaan piirissä yhtä mieltä. Toiset ovat sitä mieltä, että Kainuu on väännös Kajaanin kirjoitusasusta Caiana-Cajana. Toiset taas johdattelevat nimen muinaisesta Kainuusta, jonka väitetään ulottuneen Pohjanlahdelta Jäämerelle ja Kuolanniemimaalle saakka.

Palataan kuitenkin siihen ”alkuperäiseen” Kainuuseen, joka siis sijaitsi jossain Pohjanlahden ympäristössä. Alueen koosta ja ulottuvuudesta useat tutkijat ovat

Egil_Skallagrimsson_17c_manuscript
Egill Skallagrímsson, lähde wikipedia

esittäneet omat näkemyksensä. Johannes Messenius mainitsee Suomen riimikronikassaan uudesta Kainuunmaan kaupungista, Oulusta (1). Vanhimmat lähteet, kuten vuonna 1159 kuolleen islantilaisen apotti Nikúlasin kirjoitukset (1), sijoittavat Kvenlandin pohjoiseen Bjarmiasta. Bjarmia sijaitsi Vienan ja Kuolan alueilla. Kainuunmaa ja Kainuu ovat historioitsijoiden mukaan suomennoksia alunperin germaanisesta sanasta Kvenland. Kvenland oli tämä muinainen maa, joka mainitaan muinaisissa norjalaisissa ja islantilaisissa saagoissa. Varhaisimmassa ruotsinkielisessä tekstissä: ”Eerikinkronikka” Kvenlandia ei mainita mutta se johtunee siitä, että Eerikinkronikka kirjoitettiin jossain vuosien 1320-1340 välillä ja silloin Kvenlandin ajan muinaisena kuninkaitten hallitsemana maana uskotaan jo päättyneen. 1200-luvulla kirjoitettu Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga kuvaa Pohjolan maantiedettä, Kvenlandia ja Karjalaa myöten, sekä mainitsee kveenien kuninkaan. Tämä kuningas Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa (2).

Kvenlandissa (Kuenland, Kvenland, Quennland) eli Kainuussa asuivat kveenit, kainulaiset  (kuener, kvenner, kvennir), joita jopa antiikin amatsoneihin on vertailu. Tähän virheeseen lienee syynä samankaltaisen sanat: kvenir-kvænir. Joista ensinmainittu tarkoittaa siis kvenejä-kainulaisia, jälkimmäinen naisia. (3) Todellisuudessa kainulaiset lienevät olleet eräänlaisia Pohjanlahden rauhallisia viikinkejä, jotka eivät niinkään keskittyneet ryöstelemään vaan pyyntitoimiin ja kaupankäyntiin. Tosin myös sotaisista retkistä Ruijaan saakka historiallisissa lähteissä kerrotaan . (4) Nykyisin Norjan Ruijassa asuu suomalaisperäistä väestöä, joita kutsutaan kveeneiksi. He ovat pääosin Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista sinne 1700-1800-luvuilla sinne muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä mutta heidän geneettista sukulaisuuttaan muinaisiin kveeneihin ei tiedetä.

Kainulaisten etnisestä taustastakaan ei ole yksimielistä näkemystä. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kainulaiset olivat myöhäiskantasuomalaisten pohjoisin heimo, jotkut tutkijat taas näkevät Kvenlandissa asuneen kansan olevan pohjoiseeen siirtyneitä eteläisempien heimojen jäseniä ja heidän jälkeläisiään (5). Joissain lähteissä kainulaisten alueen hallinnan siirtyneen 1300-luvulla, ehkä jopa aiemmin, pirkkalaisille. Sitä mitä kieltä tai murretta kveenit ovat puhuneet, ei ole tietoa mutta ainakin osa alueesta sijoittuu meänkieliselle alueelle.

Ylitornion Kainuunkylän tiedetään olevan hyvin vanhaa asuinaluetta. Arkeologisten tutkimusten ja löydösten mukaan kylän alueella on ollut pysyvää asutusta jo 1060-luvulta alkaen (6). Yhtään en ihmettele asuinalueen kiinnostavuutta jo muinaisuudessa. Onhan kylä turvallisella törmäällä Torniojoen rantamilla. Kulkuväylä jokea pitkin on ollut riittävän lähellä ja asuinpaikat turvallisella mäellä, josta on pystynyt valvomaan mahdollisia hyökkääjiä jo kaukaa. Maisemat ovat edelleenkin kauniit. Aiemmin kylä tunnettiin nimellä Helsinginkylä-Helsingeby. Olaus Magnuksen kartassa (vuodelta 1539, josta ote artikkelikuvassa) näkyy montakin Helsing-alkuista paikannimeä. Kainuunkylä ei suinkaan ole ainoa kainuu-johdannainen paikannimi Tornionjokilaaksossa. Ruotsin puolella sijaitsevan Kalixin ja Överkalixin meänkieliset nimet ovat Kainuu ja Ylikainuu.

Screen Shot 03-10-19 at 06.23 PM
 Kainuunkylä, ote vuoden 1737 isojakokartasta

Tutkijoiden erimielisyyksistä huolimatta voidaan olla yhtä mieltä siitä, että Kvenland-muinainen Kainuu on todella ollut olemassa ja sijainnut Pohjanlahden rannikolla. Kveenit ovat olleet vallassa ehkä noin 800-1300- luvuilla. Mikä lakkautti kveenien alueen, ei voida varmuudella sanoa. Ajettiinko muinainen kansa asuinalueeltaan vaiko lakkasiko hallintoalue vain olemasta ja asukkaat sekoittuivat pikku hiljaa Suomen ja Ruotsin alueen muihin asukkaisiin. Joka tapauksessa seuraavan kerran Ylitornion suunnilla ajellessani voin kuulostella todella vanhojen historian siipien havinaa ja ehkäpä jopa poikkean tienviitan ohjaamaan suuntaan kurkistamaan Kainuunkylän nykymuotoa.

Viitteet:

1 Messenus, J. sivu 127

2 Haavio,M. sivu 19

3 wikipedia, Kvenland

4 Haavio, M. sivu 45

5 Kansakunnan historia, sivu 19

6 wikipedia, kainulaiset

7 wikipedia, Kainuunkylä

 

Lähteet:

Haavio, Martti. Bjarmien valan kukoistus ja tuho. 2.uudistettu painos. 2018. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki

Kvenland, wikipedia 10.3.2019

Kainulaiset, wikipedia 10.3.2019

Kainuunkylä, wikipedia 10.3.2019

Kansakunnan historia I. 1983. WSOY

Messenius, Johannes. Suomen riimikronikka. Toim. ja suom. Harry Lönnroth ja Martti Linna. 2004. Gummerus